Työttömyysvakuutusmaksu alenee

Työmarkkinajärjestöjen hallinnoiman Työllisyysrahaston hallitus esittää rahaston hallintoneuvostolle työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen alentamista yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2020.  Alemmaksi työnantajamaksuksi esitetään 0,45 prosenttia ja ylemmäksi maksuksi 1,70 prosenttia palkkasummasta.

Esitys alentaa toteutuessaan kuntatyönantajien työvoimakustannuksia ensi vuonna keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä ja säästää noin 56 miljoonaa euroa.

Hallitus teki päätöksen pohjaksi perusteellisen arvion rahaston menoista sekä Suomen talouden ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Maksun alentaminen on jälleen mahdollista, koska rahaston talous on kehittynyt suotuisasti ennen muuta parantuneen työllisyystilanteen vuoksi. Viime vuosina tehdyt työmarkkinasopimukset ja eläkeuudistus ovat vaikuttaneet keskeisimmin hyvään työllisyystilanteeseen ja vähentäneet työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

KT:lla on rahaston hallituksessa kaksi ja hallintoneuvostossa kolme paikkaa.

Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, aikuiskoulutustukea, eläke-etuuksia ja Kelan tukea.

Työllisyysrahaston suhdannepuskurin avulla tasataan työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Sen avulla työnantajat ja palkansaajat välttyvät työttömyysvakuutusmaksujen suurelta vaihtelulta. Työllisyysrahaston suhdannepuskuri lähestyy enimmäismäärää, jonka maksimiksi työmarkkinajärjestöt esittävät kuuden prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen määrää. Summa on tällä hetkellä noin 1 750 miljoonaa euroa.

Kilpailukykysopimuksen perusteella kaikkien työnantajien eläkevakuutusmaksu laskee ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja palkansaajien maksu nousee saman verran. Palkansaajien verotus on siten kiristymässä. Työttömyysvakuutusmaksun alentamisen vuoksi verotus ei kiristy ensi vuonna niin paljon kuin muuten olisi tapahtunut.

Kuntatyönantajan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksuilla on olennainen merkitys kuntatyön kokonaiskustannuksin ja kilpailukykyisyyteen. Sotumaksut ovat eläkemaksua lukuun ottamatta samalla tasolla kuin yksityisillä työnantajilla.

Merkittävin kuntatyön suhteellista kustannusta nostava tekijä on kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksu, joka on keskimäärin noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisillä työnantajilla. KT:n näkemyksen mukaan eläkevakuutusmaksua pitäisi alentaa kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi lähemmäs yksityisen sektorin tasoa jo ennen eläkejärjestelmien yhdistämistä.