Lääkäreistä pulaa, hoitoon ei pääse

Terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien työvoimatilannetta selvitetään vuosittain Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton tutkimuksilla. Tuorein tutkimus kuvaa työvoimatilannetta lokakuun alussa 2020.

– Tulokset terveyskeskusten lääkäri- ja hammaslääkärivajeesta ovat lähes muuttumattomat viime vuodesta. Pula lääkäreistä ja hammaslääkäreistä ei ole helpottanut, kommentoi KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho tutkimusten tuloksia.

Lääkärien vakansseja oli täyttämättä noin 300 eli 7,3 prosenttia kaikista tehtävistä. Lisäksi lääkärien tehtävistä 440 oli ulkoistettu tai täytetty tutkimuspäivänä ostopalvelulääkäreillä.

– Näitä näin hoidettuja vakansseja ei lasketa vajeeseen. Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva viranhaltija tai sijainen oli työssä tutkimuspäivänä vain 79 prosentissa lääkärin tehtävistä.

Täyttämättömiä hammaslääkärin vakansseja on viime vuosina ollut noin 100, eli noin viisi prosenttia kaikista vakansseista.  

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella pula on vakava, kun täyttämättä oli lähes joka viides hammaslääkärin tehtävä. Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla hammaslääkärivaje on yli kymmenen prosenttia.

Lääkäripula koskettaa yhä useampaa

Yhä pienempi osa väestöstä asuu alueella, jolla lääkäripula olisi alle kymmenen prosenttia. Jo useampi kuin joka kolmas suomalainen asuu merkittävän yli kymmenen prosentin lääkäripulan alueella.

– Tilanne on huonoin koko tutkimuksen mittaushistoriassa. Alueellisesti tilanne on hälyttävä useassa sairaanhoitopiirissä. Vakavin tilanne on Kainuussa, jossa täyttämättä on jo joka kolmas lääkärin tehtävä, sanoo Juho Ruskoaho.

Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa täyttämättä on lähes joka viides vakanssi. Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Itä-Savossa ja Etelä-Karjalassa täyttämättä on yli kymmenen prosenttia lääkärintehtävistä.

Täyttämättömien vakanssien lisäksi johtavat lääkärit toivoisivat lisäksi vielä yli 250 uutta lääkärintehtävää. Pula lääkärintehtävistä vaivaa erityisesti väestöpohjaltaan isoja terveyskeskuksia.

– Mitä isompi väestöpohja, sitä useampi terveyskeskus ja sitä enemmän lääkärin tehtäviä toivotaan lisää. Tarpeet lisävakansseille ovat ilmeisiä. Potilaat eivät pääse hoitoon, aika ei riitä potilastyöhön ja hoidettava väkimäärä kasvaa ja ikääntyy, luettelee Ruskoaho.

Lääkäriin pääsy toteutuu todella huonosti

Valtaosa tutkimukseen vastanneista johtavista lääkäreistä arvioi, että terveyskeskusten vastaanottokäyntien määrä oli vähentynyt merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tyypillisesti lääkärin vastaanottokäynnit olivat vähentyneet yli viidenneksellä.

– Tästäkin huolimatta vain joka kolmannessa terveyskeskuksessa pääsy lääkärin vastaanotolle tapahtuisi edes pääsääntöisesti seitsemän päivän kuluessa, huomauttaa Ruskoaho.

Ruskoaho huomauttaa, että maan hallituksen tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä niin, että potilas pääsisi aina kiireettömälle lääkärin vastaanotolle maksimissaan seitsemän päivän kuluessa.

–  Nyt tähän tavoitteeseen pääsee vain joka kolmas terveyskeskus sellaisena vuonna, jolloin potilaskäyntien määrä on romahtanut.

Hoitoon pääsy onnistutaan järjestämään kohtuullisesti vain pienissä terveyskeskuksissa, joista noin puolessa onnistutaan järjestämään vastaanottoaika viikossa. Yli viidenkymmenentuhannen asukkaan väestöpohjan terveyskeskuksissa tässä onnistuu noin joka kymmenes terveyskeskus.

Lääkärien rekrytoinnissa on tutkimuksen mukaan tehty käytännössä jo aivan kaikki mahdollinen. On esimerkiksi tarjottu osa-aikaisuuksia, lisätty ohjausta, muokattu henkilöstön työnjakoa, lisätty konsultaatiomahdollisuuksia ja koulutusta sekä otettu käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja.

– Lääkäripula ei silti helpota ja potilaat eivät pääse hoitoon. On korkea aika tehdä todetusti vaikuttavia ratkaisuja eli lisätä merkittävästi lääkärikoulutusta. Samaa aidosti merkityksellistä keinoa potilaan hoitoon pääsyn parantamiseksi ehdotti myös Lääkäriliiton edellinen puheenjohtaja Samuli Saarni Mediuutisten kolumnissaan.