Valtakunnalliset palvelukeskukset ongelmallisia lainsäädännön ja markkinoiden näkökulmasta
Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki on selvittänyt sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluiden keskitetyn tuotantomallin vaikutuksia. Selvityksen mukaan maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten asemaa on arvioitava uudelleen.
Eduskunnalle annetun esityksen mukaan maakunnilla olisi tulevaisuudessa kolme valtakunnallista palvelukeskusta eli Maakuntien tilakeskus Oy, Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy ja Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden palvelukeskus Vimana Oy.
Maakunnilla ja tytäryhteisöillä olisi lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää mainittujen palvelukeskusten palveluita.
Selvityksessä on tarkasteltu, miten suunniteltu tuotantomalli
- on yhteensopiva lainsäädännön kanssa
- vaikuttaa markkinoihin ja kilpailuun
- vastaa kuntien ja maakuntien tukipalvelutarpeisiin.
Palvelukeskukset vähentäisivät kilpailua
Professori Petri Kuoppamäen selvityksessä vaikutuksia on tutkittu talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:n näkökulmasta. Samankaltaisia oikeudellisia ongelmia näyttäisi kuitenkin liittyvän myös muiden valtakunnallisten palvelukeskusten toimintaan.
Selvityksen mukaan Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy vähentäisi kilpailua talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Hetli Oy:lle saattaisi myös syntyä käyttövelvollisuuteen perustuva määräävä markkina-asema palveluissa, joista on jo nyt runsaasti tarjontaa sekä kunnallisissa että yksityisissä yrityksissä.
Kuoppamäen mukaan on myös kyseenalaista, täyttyykö maakuntien määräysvalta Hetliin sillä tavalla kuin hankintalaissa ja Suomea velvoittavassa hankintadirektiivissä in-house asemassa olevalta organisaatiolta edellytetään. Hetli Oy:n pääomittamiseen valtion taholta saattaa liittyä myös valtiontukiongelmia.
EU-kilpailusääntöjen käyttöala laajenisi
Professori Kuoppamäki on myös arvioinut valinnanvapauslakiehdotukseen sisältyvää mekanismia, jossa maakunnan liikelaitos voisi tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia sosiaali- ja terveyspalveluita rinnan yritysten kanssa yhtiöittämättä näitä toimintoja.
EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännösten soveltamisen näkökulmasta olennaista ei ole itse yhtiöittäminen organisointitapana vaan se, tuotetaanko valinnanvapauspalveluita maakunnan liikelaitoksessa markkinaehtoisesti. Kun tarkoitus on, että maakunnat kilpailisivat valinnanvapauspalveluissa markkinaehtoisesti yksityisten yritysten kanssa, seuraa tästä EU-kilpailusääntöjen käyttöalan laajentuminen valinnanvapauden kautta toteutettaviin sote-palveluihin.
EU:n valtiontukivalvonta kuuluu myös Euroopan komission yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät saa panna tukia täytäntöön ennen komission antamaa hyväksyntää.
Korkein hallinto-oikeus on valinnanvapauslakiehdotusta koskevassa lausunnossaan katsonut, että valtiontukiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi valinnanvapauslakiehdotus tulisi ilmoittaa komissiolle mahdollisesti valtiontukea sisältävänä elementtinä. Professori Kuoppamäki on omassa selvityksessään tullut samaan johtopäätökseen.
