Soten valinnanvapauden aikataulua väljennettävä ja palveluiden tarjonta varmistettava maakunnissa
Sote-uudistuksen projektijohtajan, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan soten valinnanvapausesitystä muutetaan. Aikataulua väljennetään ja palvelujen tarjontaa varmistetaan maakunnissa. Kesken lausuntokierroksen esitetyt muutokset vastaavat KT:n kantaa. KT on juuri antanut alkuperäisestä esityksestä lausunnon, jossa kiinnitettiin kriittisesti huomiota samoihin seikkoihin.
KT katsoo, ettei sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä valinnanvapaus onnistu eikä tavoitteena oleva palvelujen integraatio ei toteudu hallituksen alun perin ehdottamalla tavalla. KT on huolissaan palvelujen alueellisesta epätasa-arvoisuudesta ja hajaantumisesta.
KT:n valtuuskunnan hyväksymässä lausunnossa katsotaan, että valinnanvapauden aloituksen aikataulu on liian tiukka ja valmistautumisaika siihen täysin riittämätön. KT ehdottaa, että valinnanvapaus toteutetaan asteittain ja riittävän pitkällä siirtymäajalla. Se mahdollistaa todelliset rakenteelliset muutokset.
Valinnanvapauden olisi parasta tulla voimaan vasta sitten, kun maakunnan liikelaitosten yhtiöittäminen on saatettu loppuun, jotta aito kilpailu ja valinnanvapaus toteutuvat. On ensisijaisen tärkeää, että maakunnan yhtiöllä ja yksityisellä yrityksellä on yhtäläiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kilpailuun ja että kilpailu avautuu kaikille toimijoille yhtä aikaa.
Käsillä oleva uudistus vaikuttaa merkittävästi myös julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimustoimintaan. KT:n organisaatio muuttuu uudistuksessa, sillä osana sote- ja maakuntauudistusta on tarkoitus hyväksyä uusi laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä.
Yhtiöittämisellä on suuri merkitys työehtosopimusjärjestelmän kehittymiseen. Esimerkiksi terveyspalveluja tuottaviin yrityksiin voi siirtyä henkilöstöä, mikä saattaa työvoimakilpailun vuoksi lisätä kustannuksia. Henkilöstön yli- ja aliresursoimisen riski kasvaa ja voi lisätä naisvaltaisen alan määräaikaisia palvelussuhteita ja irtisanomisia. Malliin liittyy myös työrauhariskejä.
KT:n lausunnossa arvioidaan, että monituottajamallissa on erittäin vaikeaa arvioida luotettavasti palkkaharmonisaation kustannuksia. Toistuvat työnantajavaihdokset lisäävät harmonisaation kuluja. Pitkäjänteisen henkilöstöjohtamisen suunnittelu todennäköisesti heikentyy esitetyssä mallissa, jossa työvoiman saatavuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.
