Maakuntien rahoitusmalli voi vaikuttaa työmarkkinatoimintaan
KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan maakuntien rahoitusmallia koskevissa pohdinnoissa pitää muistaa sen vaikutukset työmarkkinamaailmaan.
– Matalan inflaation ja kovan talouskasvun aikana – kuten nyt – on vaarana, että kustannustasoltaan korkeat työmarkkinaratkaisut syövät kokonaan kasvuvaran maakuntien menoilta. Silloin joudutaan etsimään muita keinoja tehostaa toimintaa, jotta tarpeellisiin investointeihin jää varoja, hän varoittaa.
Maakuntien rahoitus tulisi nykykaavailuilla lähes kokonaan valtiolta. Rahoituksen avulla pyritään hillitsemään menojen kasvua niin, että vuoteen 2029 mennessä menojen kasvu olisi noin 2,8 miljardia euroa matalammalla tasolla ns. perusuralaskelmaan verrattuna.
Suunnitelma sallisi menojen kasvaa reaalisesti vuosittain vain 0,9 prosenttia.
Kustannuslaskentaan uusi maakuntaindeksi
Maakuntien toteutuneet kustannukset otetaan huomioon erityisellä laskukaavalla. Se nojaa ns. maakuntaindeksiin, joka lasketaan käyttäen yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuista muutosta. Valtioneuvosto säätää laskennasta tarkemmin.
Markku Jalosen mielestä maakuntaindeksin käyttöönotto luo kustannusraameja sille, millaisia työmarkkinaratkaisuja on mahdollista tehdä.
– Jatkovalmistelussa tulisi kartoittaa myös malleja, jotka antaisivat maakuntien rahoituksessa enemmän joustavuutta ja jotka perustuisivat maakuntien omaan päätösvaltaan, Jalonen sanoo.
Maakuntarahoitusta tutkitaan Tampereella
Seminaarin yhteydessä julkaistiin alustavia tietoja Tampereen yliopiston selvityksestä, jossa on tarkasteltu maakuntia rahoittamisen mahdollisuuksia. Työn ovat tilanneet KT Kuntatyönantajat, Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Avainta ry.
Markku Jalonen sanoo, että tutkimushanke on merkittävä ja se tuottaa aineistoa teeman jatkovalmisteluun.
– Jatkossa on otettava huomioon myös rahoitusmallin vaikutukset työmarkkinoiden maailmaan, hän muistuttaa.
Kunta-alalla nykyisin 421 000 työntekijää, joiden työvoimakustannukset ovat reilut 20 miljardia euroa. KT:n arvion mukaan noin 214 000 työntekijää siirtyy maakuntien, niiden omistamien yritysten ja palvelukeskusten sekä muiden yritysten palvelukseen.
Siirtyvän henkilöstön työvoimakustannukset ovat noin 11 miljardia euroa eli lähes puolet maakuntien menoista.
