Kunta työnantajana
Lokakuussa 2022 kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27 600 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. Kuntasektorilla työskentelee noin viidennes Suomen palkansaajista.
10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan
Kunnista ja kuntayhtymistä on tullut 2000-luvulla henkilöstömäärältään yhä suurempia työnantajia. Kunnissa on työntekijöitä yleisemmin 100–499. Kuntayhtymät ovat henkilömäärältään pienempiä työnantajia. Niistä noin neljäsosassa on alle sata työntekijää.
Kunnallisista työnantajista suurin on Helsingin kaupunki, kuntayhtymistä puolestaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.
Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta- ja hyvinvointialalla
Kunta-ala on perinteisesti pitänyt hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Eniten irtisanomisia oli 1990-luvun alun taloudellisen laman aikana, kunnes vuonna 2024 irtisanomiset nousivat noin tuhanteen. Tätä ennen irtisanomisia oli 2000-luvulla kunta-alalla hyvin vähän, vaihdellen muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuosittain.
Lomautukset kunta- ja hyvinvointialalla
Lomautuksia on ollut kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana sekä korona-vuonna tapahtuneet lomautukset. Vuodelle 2025 on kuitenkin arvioitu poikkeuksellisen korkeita lomautuksia muutamalle hyvinvointialueelle.
Eläköityminen
Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.
Eläköityminen 2024–2028
Eläköityminen 2024–2043