Pääsääntöisesti määräaikainen sopimus sitoo työnantajaa ja työntekijää sen keston ajan.
Työsopimussuhde pysyy voimassa, mutta työntekijälle ei makseta palkkaa, koska hän ei ole ryhtynyt työhön. KVTES:n I luvun 6 §:n mukaan työsuhde ja siihen liittyvät oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.
Työnantaja on velvollinen osoittamaan työntekijälle työtä, kun työnteon este poistuu. Työsuhde voidaan päättää työntekijän aloitteesta sopimalla siitä työnantajan kanssa.
Määräaikaisella työsopimuksella on voitu sopia koeajasta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
Koronavirusepidemiaa ei sellaisenaan voida pitää koeaikapurkuun oikeuttavana perusteena.
Vastaus on julkaistu 1.4.2020 ja sitä on päivietty 4.8.2021.
Työsuhteisia työntekijöitä koskeva lakko tai muu työtaistelutoimenpide (esimerkiksi poliittinen lakko), joka ei kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin, ei ole työrauhavelvollisuuden vastainen eli se on laillinen toimenpide. Viranhaltijoiden osalta poliittiset työtaistelut ovat laittomia.
Poliittista työtaistelua ei koske laissa säädetty kahden viikon ennakkoilmoitusvelvollisuus.
Työvuoroluetteloon ei suunnitella ylityötä, mutta ylitöiden tekemisestä voidaan toki erikseen sopia.
Pelkkä työvuoroluettelon tiedoksi antaminen ei tarkoita, että työntekijä on suostunut ylityöhön. Työnantajan tulee tarvittaessa osoittaa, että ylityöstä on sovittu.
Mikäli työntekijä ei ylityökieltoon vedoten suostu ylityöhön, tätä ei voitane katsoa työstä kieltäytymiseksi.
Lisätöiden teettäminen on mahdollista työ- ja virkaehtosopimusten määrittelemin tavoin. Työtaisteluilmoitus ei koske lisätyön teettämistä tai tekemistä.
Tämä on mahdollista KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti.
Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.
Työtaistelun aikaisista palvelussuhteen ehdoista ja työtaistelun rajoista voidaan keskustella/ sopia paikallisesti. Kyse ei ole kuitenkaan paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta.
Työnantajan tieto työntekijän liiton jäsenyydestä perustuu aina työntekijän vapaaehtoiseen ilmoitukseen.
Jäsenyystieto annetaan työnantajalle vain ay-maksun perintää varten, eikä sitä tule käyttää muihin tarkoituksiin.
Työntekijä voi halutessaan ilmoittaa, kuuluuko hän työtaistelun piiriin. Työntekijä ilmoittaa työnantajalle, mikäli ei suostu tekemään ylitöitä tai vaihtamaan työvuoroa.
Esihenkilön on syytä harkita tarkasti, onko uusien vuosilomien tai harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden myöntäminen toiminnan turvaamisen näkökulmasta mahdollista ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana.
Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.
Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.
Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.
Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.
Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.
Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.
