KVTES

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle virka- tai työvapaata. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

KVTESin III luvun 11 §:n mukaan viranhaltijan tai työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan tai työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. 

Varhaiskasvatuksessa päivänä, jolloin illalla järjestetään vanhempainilta, voi olla erityinen syy järjestää työvuoro kaksiosaisena. KVTES ei aseta rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka pitkä tauko työvuorojen väliin voi jäädä.

KVTESin III luvun 26 §:n mukaan viranhaltijalle ja työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija tai työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron tai työpäivän alkuun tai loppuun. 

Varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on näin ollen oikeus yhteen kymmenen minuutin pituiseen taukoon, joka annetaan työvuoron aikana, työvuoron alkua ja loppua lukuun ottamatta. Tauko voidaan pitää esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloissa. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Työehtosopimus ei tunne käsitettä "hienosäätö". Päiväkodeissa käsitteellä hienosäätö tarkoitetaan ajallisesti vähäisiä työvuoroluettelon muutoksia. Hienosäätöön sovelletaan KVTESin III luvun 28 §:n mukaisia työvuoroluettelon muuttamista koskevia sopimusmääräyksiä. 

KVTESin III luvun 28 §:n mukaan työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

Viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. 

Toiminnan kannalta voi olla välttämätöntä muuttaa työntekijän työvuoroa, jos jonkun lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu sellaiseksi, että päiväkodilla ei tuona ajankohtana muuten olisi kasvatusvastuullista henkilökuntaa paikalla. Työntekijän jo saavuttua työvuoroonsa työvuoroa ei kuitenkaan voida muuttaa ilman työntekijän suostumusta.

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. 

Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan. 

Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.

Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa

Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin. 

Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. 

Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.  

Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?

Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti. 

Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.

Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?

Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet. 

Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.

Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä. 

Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.

Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta

Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:

”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.

Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa. Kolmiperhepäivähoitaja työskentelee perheiden kotona, esimerkiksi vuoroviikoin eri perheen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.

Kolmiperhepäivähoitajilla ja muilla lapsen kotona työskentelevillä perhepäivähoitajilla on KVTESin liitteessä 5 oma työaikaa koskeva erityismääräys (KVTES liite 5 4 §). Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen tai lasten kodissa, sovelletaan KVTESin liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia 7–10 §:n määräyksiä.

Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairauspoissaolo ja perhevapaat sekä muut palkalliset työvapaat, määräytyvät KVTESin yleisten määräysten mukaan.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

KVTESin liitteen 5 soveltamisala rajoittuu varhaiskasvatuksen henkilöstöön sekä eräisiin koulun ammatti- ja peruspalvelutehtäviin. Tässä yhteydessä sanalla 'koulu' tarkoitetaan nimenomaisesti peruskoulua.

Ammattiryhmistä esimerkiksi peruskoulun koulunkäynninohjaajat ja -avustajat kuuluvat KVTESin liitteeseen 5.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

OVTESin osio G:n piirissä on.2,02 prosentin yleiskorotus ja KVTESin liitteen 5 piirissä 2,2 prosenttia 1.6.2023.

Järjestelyerän suuruus on molemmissa sopimuksissa 0,7 prosenttia (0,4 % + 0,3 %). Jos 0,3 prosentin jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisena yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja.

0,7 prosentin (0,4 % + 0,3 %) lisäksi molemmissa sopimuksissa on 1.6.2023 kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1,2 %.

Voit tarkistaa varhaiskasvatukseen kesäkuussa 2023 tulevat korotukset taulukosta.

* OVTESissa paikallisen järjestelyerän jakamista ei tarkastella liitekohtaisesti.

Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä. Päiväkodin johtajan työaikamuoto on yleistyöaika. OVTESin osion G soveltamisalan piirissä oleviin ei voi soveltaa toimistotyöaikaa.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tehtävään, sovelletaan toimistotyöaikaa. Varhaiskasvatuksen hallinnolliset tehtävät kuuluvat KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin.

Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, johon kuuluu päiväkodin johtajan tehtävän lisäksi varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtotehtävä, työaikamuoto valitaan samalla tavalla kuin oikea sopimusala, eli pääasiallisen tehtävän mukaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää, 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa. Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n mukaista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, joka täyttää varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuuden (varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus toimia edellä mainituissa tehtävissä) kuuluu OVTES:n osion G soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen. OVTES:n osion G hinnoittelun ulkopuolisiin käytetään hinnoittelutunnusta 45999999.

Kerhotoiminnassa toimivaan varhaiskasvatuksen opettajaan ei sovelleta OVTES:n osion G 8 §:n mukaisia eräitä työaikamääräyksiä (SAK-työaika ja VES-päivät).

Mikäli kyseessä ei ole varhaiskasvatuslain mukainen kerhotoiminta, tai työntekijä ja/tai viranhaltija ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusvaatimuksia ja toimi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan.

Varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen sosionomeihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen sosionomin hinnoittelukohtaa (05VKA046) ja vastaavasti varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa toimiviin varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan hinnoittelukohtaa (05VKA054).

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKB045. Kyseiset henkilöt kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTES:n osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan hinnoittelukohtaa.

Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään

• hinnoittelutunnusta 4 50 01 04 2, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
• hinnoittelutunnusta 4 50 00 04 2 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Kyseessä on siis yksi hinnoittelukohta, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

Mikäli henkilö ei täytä varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia (varhaiskasvatuslaki 26 §, 30 §, 31§, tai 75 §) ja toimii varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKA045.

Niin sanotut epäpätevät opettajat kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin heihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää.