KVTES

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–10 § ja liite 18) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

• luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
• luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
• luvulla 162, mikäli työaika määräytyy liitteen 18 (työaika 37 tuntia 45 minuuttia) mukaan
• luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 39 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 23 §

Vastaus on julkaistu 6.6.2017 ja sitä on päivitetty 15.4.2021.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä. Eli päiväpalkka on eri suuruinen eri kuukausina riippuen siitä, kuinka monta kalenteripäivää kuukaudessa on.

Esimerkki

Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa, joten huhtikuussa, jossa on 30 kalenteripäivää, päiväpalkka on 100 euroa (3 000 euroa /30=100 euroa).

 KVTES II luku 19 §

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy aina tehtävän vaativuuden mukaan. Sijaisen tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä arvioidaan sijaisen tehtävän vaativuus itsenäisesti.

Mikäli sijaisen ja sijaistettavan tehtävät ovat samoja tai vaativuudeltaan saman tasoisia, määräytyy tehtäväkohtainen palkka lähtökohtaisesti samoin perustein.

KVTES luku II, 9 §

Jos harjoittelu on suoritettu työ- tai virkasuhteessa, se otetaan huomioon samoin edellytyksin kuin muu palvelu työ- tai virkasuhteessa.

Palvelusaikaan hyväksytään aina oman työnantajan palvelu sekä muun työnantajan palvelu, jos siitä on olennaista hyötyä.

Jos harjoittelua ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, sitä ei oteta huomioon työkokemuslisää laskettaessa.

KVTES luku II, 12 §

Lomarahaa ei makseta, jos viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen ilman tärkeää syytä. Työnantaja ei maksa lomarahaa, koska uusi palvelussuhde ei ole peruste palvelussuhteen purkamiseen.

KVTES IV luku 18 § 3 mom.

Näin voidaan sopia. Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään 1.1.2017–30.4.2018.
Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman kymmenen päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun loman ajankohdasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa.

Sopimus on tehtävä jokaisen loman osalta erikseen. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu.

KVTES IV 7 ja 8 §

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään kymmenen vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §).

Ainoa poikkeus tästä on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle kymmenen päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat ennen palvelussuhteen päättymistä sopia ansaittujen vuosilomapäivien siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus voidaan tehdä, jos ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.

Jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Loma siirtyy sen pituisena kuin se olisi palvelussuhteen päättymishetkellä, jos se tällöin annettaisiin lomana. Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko.

Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, vuosiloman ansainta ei keskeydy, vaan jatkuu katkeamattomana.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, kun tiedetään varmasti, että sekä siirretyt että toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat voidaan pitää seuraavan palvelussuhteen aikana.
Jos palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Lomarahaa ei voi siirtää. Se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom., 7 § ja 8 §

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

Yleensä henkilökohtainen lisä pienenee tai suurenee samassa suhteessa kuin työaika muuttuu. Työajan muuttuessa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi myös euroissa myönnettyä henkilökohtaista lisää alennetaan. Muutos tapahtuu samassa suhteessa kuin työajan lyhentyminen, jollei lisää myönnettäessä ole päätetty toisin.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, jos viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus tämän omasta syystä huonontuu huomattavasti. Viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan ennen lisän alentamista. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa myös silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti ja siitä johtuvat palkkausperusteet arvioidaan uudelleen.

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Sellainen poistuu määräajan päättyessä.

KVTES II luku 11 § 1 mom, 5 mom.

Työmatka eli matka asunnolta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei yleensä oikeuta korvauksiin. Jos matkasta ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä takaisin asunnolle aiheutuu ensisijaiselle työpisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, erotus korvataan matkustamiskustannusten määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa tulee siis tarkastella, aiheutuuko työntekijälle työmatkasta suurempia kustannuksia kuin hänelle olisi aiheutunut matkasta asunnosta ensisijaiseen työpisteeseen. Jos kustannuksia aiheutuu enemmän, erotus korvataan.

KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.

Vuosiloman siirtämiseen palautettiin omavastuuaika vuosilomalain 25 §:n muutoksella (1.4.2016). Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.

Lainmuutos ei kuitenkaan vaikuta kuntasektorilla, koska vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta loman siirrosta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa toisin.

Jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden (synnytyksen tai tapaturman) johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat loma- tai vapaapäivät sairastumispäivästä lukien myöhäisempään ajankohtaan. Siirtoa tulee pyytää ilman aiheetonta viivytystä tai ennen loman alkua, jos se on mahdollista.

KVTES IV luku 11 §; VLL 25 §

Luottamusmieskorvaus maksetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, jos varamies hoitaa tehtävää vähintään kahden viikon ajan yhtäjaksoisesti. Korvaus maksetaan sijaisuuden alusta lähtien. Sijaisuudesta tulee tehdä ilmoitus esimiehelle. Luottamusmieskorvaus maksetaan sekä varsinaiselle pääluottamusmiehelle että tehtäviä hoitavalle varamiehelle.

Korvausta ei kuitenkaan makseta pääluottamusmiehelle, mikäli hän on palkattomalla virka- tai työvapaalla.

KVTES VII luku 10 § 2 mom.