Valtuuskunta hyväksyi KT:n lausunnon sote-uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta

Sote-uudistus koskee kunta-alalla noin 213 000 palkansaajaa. Maakuntiin on uudistuksessa siirtymässä 175 000 palkansaajaa. Helsingin sote-maakunnassa työskentelee 14 000 ja HUS-maakuntayhtymässä 24 000 palkansaajaa.

Sote-maakuntien perustamiseen liittyvä lainsäädäntö noudattelee hyvin pitkälle viime kauden maakuntauudista koskenutta esitystä. Rakenteellinen toteutus on yksinkertaisempi, mikä vaikuttaa myös henkilöstön asemaan ja johtamisrakenteisiin selkeyttävästi erityisesti perustamishetkellä.

Uudistuksella tavoitellaan palvelujen laadun parantamista sekä palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Sote-maakuntien rahoituksessa ja muussa ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota myös johtamiseen, työvoiman saatavuuteen sekä työhyvinvointiin.

KT on osallistunut henkilöstömääräyksiä ja työnantajaedunvalvontaa eli ns. KT-lakia koskevaan valmisteluun.

Henkilöstö on tarkoituksenmukaista siirtää vuonna 2023 liikkeen luovutusperiaatteella

KT kannattaa liikkeen luovutuksen periaatteiden noudattamista, sillä järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakunnille. Samassa yhteydessä kuntayhtymät lakkaavat. Palkansaajien siirto kuntasektorilta sote-maakuntiin tai maakunnallisiin tehtäviin on tehtävä yhteneväisin perustein.

Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kohdalla kyse ei kuitenkaan ole liikkeen luovutuksesta, vaan palveluksessa oleva henkilöstö on 1.1.2023 alkaen HUS-maakuntayhtymän palveluksessa entisin palvelussuhteen ehdoin. Vaikka asiasta nyt säädetään voimaanpanolaissa, tämä ei voi tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi uudella työnantajalla olisi normaaleja työnjohto-oikeuteen perustuvia mahdollisuuksia toimia. HUSin palkansaajat eivät voi päästä parempaan asemaan kuin liikkeen luovutuksella maakuntiin siirtyvä henkilöstö.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäävät lakiesityksen kohdan 4.1.11 mukaan kuntiin, mikä aiheuttaa joillekin työnantajille henkilöstönsiirtoja lakkautettavista kuntayhtymistä takaisin kuntiin. Oletettavasti nämä ovat liikkeen luovutuksia normaalin liikkeenluovutuslainsäädännön perusteella (muun muassa työsopimuslaki 1:10).

Kunta- ja maakuntatyönantajat KT hoitaa jatkossa sekä kuntien että maakuntien työnantajaedunvalvonnan

KT pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että kahden rinnakkaisen julkisen toimijan eli kuntien ja maakuntien sääntely on yhteneväistä. Hallituksen esitys vastaa myös asian valmistelua.

KT-laki on saatettava voimaan voimaanpanolain kanssa samassa aikataulussa eli 1.9.2021. Tämä oli tavoitteena myös edellisessä sote- ja maakuntauudistusprosessissa.

Kuntien ja maakuntien sekä näiden yhteisöjen eläkkeet Kevaan

Sote-maakuntien ja maakuntayhtymien eläkevakuuttajaksi ehdotetaan Kevaa, ja KT kannattaa tätä ehdotusta. Konsernin yhteisöt voivat myös vakuuttaa Kevassa.

KT kannattaa myös ehdotusta, jonka mukaan valtiovarainministeriö vahvistaisi tasausmaksun tason. KT pitää myös hyvänä sitä, että lakiesityspaketin vaikutustenarvioinneissa on pohdittu Eläketurvakeskuksen käyttämien pitkän aikavälin oletusten vaikutuksia tasausmaksun tasoon.

Kuntatyönantajien ja tulevien maakuntatyönantajien eläkemaksun määrittämisessä pitäisi käyttää Eläketurvakeskuksen tekemiä oletuksia. Työnantajan neljä prosenttiyksikköä korkeampi eläkemaksu suhteessa yksityiseen sektoriin ei ole KT:n mielestä perusteltua edes nykytilanteessa.

Väliaikaishallinnon toiminta turvattava

Sote-maakunnat perustetaan hallinnollisesti väliaikaisen valmistelutoimielimen perustamisen myötä lainsäädännön voimaantulon jälkeen syksyllä 2021.Käytännössä maakunnat perustetaan valmisteluorganisaatioiden yhteyteen siten, että niissä hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä ja rakenteita niin tieto- kuin johtamisjärjestelmissä.

KT:n mielestä hallinnon jatkuvuutta ja yhdenmukaisuutta ei pystytä täysin turvaamaan nykyehdotuksen mukaisilla kirjauksilla. Tämän vuoksi tarvitaan kansallista tarkastelua ja toimeenpanon ohjausta muun muassa henkilöstöpolitiikkaan, kirjanpitojärjestelmiin ja muihin tietojärjestelmiin liittyen. Näin voidaan varmistaa, että muutosprosessi etenee alueilla hallitusti lakiehdotuksen mukaiseen kokonaisuuteen. Oletettavasti maakuntien hallinto ja järjestelmät muotoutuvat kokonaisuudessaan vasta vuoden 2022 aikana.

Palkkojen yhteensovittaminen vaikuttaa maakuntien rahoitukseen

Valtion on varauduttava kattamaan sote-maakunnille aiheutuvat palkkaharmonisaatiokulut. On selvää, että liikkeen luovutuksista aiheutuu mittavia kustannuksia, kun useat kymmenet työnantajat liittyvät alueellisesti yhteen.

Kunta-alan organisaatiot ovat harmonisoineet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä ainakin 2000-luvun puolivälistä lähtien. Harmonisaatiosta on syntynyt oikeuskäytäntöä, jolla tulkitaan perustuslain, tasa-arvolain ja työsopimuslain sekä kunnallisen viranhaltijalain tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

Lähiaikoina julkisuudessa olleella Eksoten ratkaisulla ei ole suoria vaikutuksia maakuntauudistukseen. Eksoten tapauksessa kyse on työnantajan virheellisen menettelyn korjaamisesta tilanteessa, jossa oikeus on todennus työnantajan toimineen työehtosopimuksen vastaisesti. Tapauksesta aiheutuneet kustannukset eivät myöskään aole harmonisaatiolle tyypillisiä.

KT pitää edelleen tärkeänä, että yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä. Nyt lausuntokierroksella olevaan esitykseen ei sisälly tällaista määräystä.

KT esitti jo uudistusta valmistelleelle Sipilän hallitukselle mallia, jolla palkkauksen yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin. KT:n malli perustuu siihen, että siirtyvän henkilöstön tehtävän vaativuutta koskevat palkanosat yhteensovitettaisiin vaativuusryhmittäin ns. mediaanipalkkatason mukaan. Ylimenevä osa muodostaisi siirtyvälle henkilöstölle siirtymäkauden lisän, joka olisi käytössä niin kauan kuin tehtävä maakunnassa pysyy samana. Kenenkään palkkaa ei näin ollen allenisi maakuntauudistuksesta johtuvasta syystä, mutta yhteensovittaminen eli harmonisointi tapahtuisi keskimmäisen palkan tasolle vaativuusryhmittäin.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisaatiokustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa jos palkat harmonisoidaan mediaaniin. Kustannukset  nousisivat 560 miljoonaan euroon, jos palkat harmonisoidaan 9. desiiliin. Esityksessä on otettu huomioon se, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tai HUS eivät liity yhteen muiden työnantajayksiköiden kanssa.

Hallituksen arvioon sisältyy paljon epävarmuustekijöitä

Tässä vaiheessa on epäselvää, miten maakunnat kehittyvät työnantajina.

Siirtyykö palkansaajia konserniosakeyhtiöihin tai yhteisöihin, jolloin heihin sovellettava työehtosopimus muuttuu?  Perustetaanko maakuntien yhteisiä toimijoita, joihin henkilöstöä siirretään? On myös epäselvää, mitä palkkausjärjestelmää henkilöstöön sote-maakunnassa sovelletaan.

Useat tekijät vaikuttavat harmonisaatiokustannuksiin merkittävästi. Kustannuksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten isot erot saman vaativuusryhmän palkoissa on. Jo yksikin poikkeavan korkeata tehtäväkohtaista palkkaa saava työntekijä riittää aiheuttamaan suuren eron, joka on viime kädessä korjattava. Oikeuskäytännön valossa riski palkkojen harmonisaatiotason kohoamisesta  liian suureksi on kasvanut.

Lakiesityksessä on perusteellisesti arvioitu ja kuvattu sote- maakuntien rahoituksen muodostumista sekä sote-maakuntien rahoituksen muodostumista (laki sote-maakuntien rahoituksesta sekä kirjaukset muissa laeissa). Erilaiset siirtymäsäännökset ovat ehdottomasti tarpeen, jotta merkittävät muutokset rahoituksessa eivät ole kohtuuttomia niin kunta- kuin sote-maakuntatyönantajille.