Työsuojelu tukee johtoa – tiivis yhteistyö tuo parhaat tulokset

Anna Kukka työskentelee KT:lla työelämää ja työsuojelutoimintaa kehittävien hankkeiden ja verkostojen parissa. Lisäksi työhyvinvointiin, työsuojeluun ja työterveyteen liittyvät asiat kuuluvat hänen tehtäviinsä.

KT:n työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka on työskennellyt tänä keväänä tiiviisti kunta-alan työsuojelupäälliköiden kanssa korona-asioihin liittyen.

– Työsuojeluverkosto on toiminut vuosia, mutta korona-aikana tiivistimme yhteydenpitoa ja pidämme ajankohtaiset virtuaaliset verkostotapaamiset joka toinen viikko. Verkostotapaamisissa käsiteltiin aluksi pääsääntöisesti kriittisiä koronakysymyksiä, mutta nyt käsittelemme asioita laajemmin ja jaamme kentän hyviä ratkaisuja. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet muun muassa etätyö- ja maskisuositukset sekä eri työnantajien arjen käytännöt.

– Työsuojelupäälliköt ovat keskittyneet siihen, miten turvallinen työ järjestetään. Heidän osaamistaan ja työsuojelun yhteistoimintaa tulisi ehdottomasti hyödyntää, Anna Kukka suosittelee. 

Poikkeustilanne on vaatinut keskustelua ja pohdintaa niin työpaikoilla kuin kansallisesti. Epidemia-aikana on pitänyt selvittää suojainpuutteita, tunnistaa riskiryhmäläisiä sekä minimoida virukselle altistumista eri työtehtävissä. Tilanne on poikkeuksellinen, koska riskitekijä tuli työympäristön ulkopuolelta ja koski kaikkia organisaatioiden työntekijöitä.

– Ministeriöiden ohjeet koettiin liian yleisiksi, joten yhteisiä tulkintoja ohjeistuksista käytiin myös läpi keskustellen sekä jaettiin case-esimerkkejä.

Työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö on kehittynyt, mutta eroja on yhteistyön edistyksellisyydessä.

– Toisilla organisaatioilla on suora yhteys työterveyshuoltoon, ja se auttoi korona-aikana esimerkiksi tuen järjestämisessä sairastuneille tai altistuneille. Toisaalla riskiryhmäläisten tunnistamiseen olisi tarvittu työterveyshuollon tukea, mutta esihenkilöt joutuivat tekemään itse näitä ratkaisuja, Anna Kukka kertoo.

Varautumista ei saa lopettaa – opit hyödyksi ja jakoon

Anna Kukka on mukana monissa valtakunnallisissa valmisteluryhmissä ja verkostoissa.

Työturvallisuuskeskuksen alla toimiva Kuntaryhmä toteutti hiljan kyselyn korona-ajan työstä. Kyselyyn vastasi 301 kunta-alan työsuojelupäällikköä ja työsuojeluvaltuutettua.

Kyselyn vastaajat tunsivat eniten epävarmuutta ja huolta niistä asioista, joista ei tiedetty tai jotka olivat epäselviä. Kevään korona-ajan kriisiviestintä sai kuitenkin vastauksissa yleisesti kiitosta.

– Viestintään kannattaa kiinnittää huomiota jatkossakin, koska se koettiin parhaaksi keinoksi jaksamisen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi, Kukka toteaa.

Työsuojelun ammattilainen kiteyttää työsuojelutyön onnistumisen työpaikoilla seuraaviin avainkohtiin:

• Psykososiaalinen tuki huomioidaan arjessa

Työnantaja voi omilla toimillaan tukea merkittävästi työntekijöiden henkistä jaksamista esimerkiksi viestimällä avoimesti ja säännöllisesti ajankohtaisista asioista. Tämä voi olla jopa ulkopuolista tukea, kuten psykologikäyntejä, merkittävämpää.

• Työsuojelutoiminnasta kerrotaan henkilöstölle eikä vain medialle

Esimerkkinä onnistuneesta tuesta ovat olleet muun muassa joidenkin kaupunkien johdon tai ylilääkäreiden säännölliset infot tai vaikkapa tiedotteet suojaintilanteesta ja tulevista hankinnoista. Olennaista on, että tilanteissa on myös vastavuoroisuutta eli kommentointi- ja kysymysmahdollisuuksia.

• Esihenkilöille tarjotaan tukea

Esihenkilötyön tekeminen etätyössä ja monipaikkaisessa työyhteisössä nousi koronakriisin aikana esille. Monenlaisista käytännöistä on sovittava, jotta niin esihenkilöt kuin henkilöstön edustajat tavoitetaan.

Varautumisen jatkaminen perehdyttämistyötä jatkamalla

Korona ei ole vielä ohi, joten työpaikkojen kannattaa ylläpitää osaamista, joka nyt on saavutettu koulutusten ja perehdyttämisten avulla muun muassa teho-osastotoiminnan varmistamiseen liittyen. Varautumisesta ja suunnitelmista on myös kerrottava henkilöstölle.

Korona-ajasta jää paljon muitakin oppeja hyödynnettäväksi tulevaisuudessa. Tilaratkaisuja, uusia etätyökäytäntöjä ja viestintäkäytäntöjä luodaan. Hybridimallinen työskentely voi sopia hyvin esimerkiksi hallintoon, mutta etäopetuksessa se koettiin raskaimmaksi.

–  Sote-palveluissa on ollut tärkeää pohtia vaarojen arviointia ja ennakointia. Esimerkiksi biologisten vaaratekijöiden arviointia on nyt tehostettu. Työpaikoilla on suunniteltu turvallisia odotustilakäytäntöjä tai asiakasreittejä palveluyksiköissä. Toivottavasti näitä hyviä käytäntöjä otetaan nyt käyttöön laajasti läpi Suomen, Kukka sanoo.

Ajankohtaista työsuojelutoiminnassa

Työsuojeluasioiden kehittämisessä painitaan edelleen muidenkin kuormitustekijöiden parissa, joista ajankohtaisia ovat väkivallan uhka, epäasiallinen kohtelu, aivotyö sekä sote-alan tapaturmat.

Lisäksi KT:n ja työntekijäjärjestöjen yhteinen työelämän kehittämisen työryhmä rakentaa pitkäkestoisempaa toimintaa kunta-alalle yksittäisten hankkeiden sijaan.

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus valmistuu helmikuussa, jolloin nähdään jälleen kokonaiskuva hyvinvoinnin kehityksestä ja koronankin vaikutuksista siihen.