Työn murros kirittää uudenlaisiin toimintatapoihin työyhteisöissä

Mitä odotat uudelta työltäsi?

Neuvottelupäällikön tehtävä on näköalapaikka kunta-alaan ja se vetosi minuun. On kiinnostavaa olla mukana työelämän kehittämisessä keskellä työn murrosta, sote-uudistusta ja sopimusjärjestelmäuudistusta.

Miten toimit yhteistyössä sote- ja kunta-alan työnantajien kanssa?

Vastuullani on ollut aiemmin työsuojelupäällikköverkosto, ja olen myös osallistunut Soteliiderit-toimintaan sekä KT:n sote-uudistuksen muutostukeen. Lisäksi vastaan työsuojeluvaaleihin ja työsuojeluun liittyvien sopimusten tulkintakysymyksiin. Toivon, että työnantajayhteistyö vain lisääntyy uuden tehtävän myötä.

Miten sote-alan työhyvinvointia voidaan kehittää?

Toimintaympäristömuutokset lisäävät ennakoimattomuutta, jolloin työyhteisö- ja työpaikkakohtaisten ratkaisujen ja yhteiskehittämisen merkitys korostuu. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja hyvä työilmapiiri vahvistavat luottamusta, sitoutumista ja työhyvinvointia.

Koronatilanne on ollut hyvä osoitus työn murroksesta, jonka hallinta on ensisijaisesti paikallista toimintaa tautitilanteiden vaihdellessa äkillisesti. Siksi myös koronan jälkeiseen työelämään ja rajoitusten purkamiseen liittyvät ratkaisut tulisi jättääkin työnantajakohtaisesti ratkaistavaksi.

Miten koronakriisin hoitaminen on onnistunut ja mitä siitä voidaan oppia?

Kunnat ovat onnistuneet oikein hyvin. Erityisesti testaus, hoito ja koronarokottaminen ovat onnistuneet mallikkaasti. Myös ammatillista kehittymistä on tapahtunut valtavasti. Sekin on opittu, että yhteistoiminnan järjestämiseen myös poikkeustilanteissa, on hyvä varautua.

Miten osaamisen kehittäminen näkyy työpaikoilla, miten siihen tulisi panostaa tulevaisuudessa?

Työelämän muutoksista johtuen on tärkeää kehittää jatkuvaa oppimista koko työuran ajan muodollisen oppimisen rinnalla. Digitalisaatio, pandemia ja ilmastonmuutos ovat niin nopeita ilmiöitä, ettei tutkintojärjestelmällä ehditä vastata kaikkiin haasteisiin. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat vetovoimatekijä erityisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa.

Työvoiman saatavuus on ollut esillä kevään ajan, miten siihen voidaan vaikuttaa?

Tosiasia on, että tiettyihin työvoimapula-ammatteihin tarvitaan lisää osaajia koulutustarpeen ennakoinnilla sekä työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. 

Lisäksi huomiota on kiinnitettävä työntekijäkokemukseen ja johtamiseen työpaikoilla. Esimerkiksi palveleva johtaminen vahvistaa työn imua ja työyhteisön resilienssiä. Nuorten työntekijöiden hyvät kokemukset perehdyttämisestä sekä tuesta luovat myös myönteistä työnantajakuvaa ja kiinnittävät ammattiin.

Mitä haluaisit sanoa sote-alan työnantajille näin kesäloman ja sote-uudistuksen kynnyksellä?

Kaikesta työpaineesta huolimatta toivon, että henkilöstön ja esihenkilöiden loma- sekä palautumismahdollisuudet turvataan, jotta työssä jaksetaan.