Työnantaja vastaa työsuojelusta
Työnantaja vastaa työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työsuojelu on myös osa johtamista. Sen vuoksi sille on asetettava tavoitteita, joiden toteutumista seurataan.
Työnantajalla yleinen vastuu työturvallisuudesta
Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa työpaikan eri toimijoille velvoitteita työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työnantajalla on yleinen vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Esimerkkejä vastuun jakautumisesta työpaikalla
|
Ylin johto |
· Resurssit ja yleiset toimintalinjat · Turvallisuusjohtamisen raamit |
|
Keskijohto |
· Toimintaohjeet · Hankinnat |
|
Lähiesimiehet |
· Valvonta käytännön toiminnassa · Perehdytys |
|
Työntekijät |
· Ohjeiden mukaan toimiminen · Turvallisuuspuutteista ilmoittaminen |
Työnantaja vastaa vaarojen ja haittojen tunnistamisesta ja arvioinnista
Työnantajan on tunnistettava työhön liittyvät vaarat ja haitat ja pyrittävä ensisijaisesti estämään niiden syntyminen ja toissijaisesti poistamaan ne.
Jos vaarojen ja haittojen poistaminen ei ole mahdollista, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta. Työnantaja arvioi työn terveysriskit yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa.
Työnantaja on vastuussa myös työntekijöiden turvallisuudesta. Työympäristön vaarat voivat olla
- fyysisiä kuten tiloista, koneista ja laitteista johtuvat vaaratekijät
- sosiaalisia kuten huonosta ilmapiiristä tai asiakasväkivallasta johtuvat vaaratekijät
- psyykkisiä kuten kuormittavista työajoista tai heikosta osaamisesta johtuva kuormittuminen.
Muualla verkossa
- Työturvallisuuskeskuksen työsuojelua ja työhyvinvointia käsittelevät nettisivut >
- Tietoa työpaikan riskienarvioinnista työsuojeluhallinnon verkkosivuilta >
Myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä on seurattava
Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
Työkäyttäytymiseen on hyvä luoda yhteiset pelisäännöt. Työkäyttäytymisen pelisäännöt ovat keino ehkäistä ristiriitatilanteita ja kertoa koko organisaatiolle, että epäasiallista kohtelua ei hyväksytä ja ilmeneviin tilanteisiin puututaan. Pelisäännöissä selvitetään, mikä on sopivaa ja mikä kiellettyä työkäyttäytymistä, ketkä ovat toimijoita ja miten toimitaan, jos joku kokee itsensä epäasiallisesti kohdelluksi. Tämä toimintamalli kannattaa käsitellä koko henkilökunnan kanssa, ja se voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa.
Ristiriitatilanteiden selvittely kuuluu työnantajan tehtäviin. Esimies on työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa työhön liittyvien ristiriitatilanteiden selvittelyssä.
Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi
- henkilön ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaus, panettelu tai mielenterveyden kyseenalaistamine
- työyhteisön ulkopuolelle jättäminen
- toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon tai työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen
- uhkailu tai fyysinen väkivalta
- sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein.
Epäasiallinen kohtelu on koko työyhteisön ongelma, jota voidaan ehkäistä ja johon voidaan ja on puututtava. Kiusaaminen näkyy työyhteisössä tuottavuuden heikentymisenä ja ylimääräisinä kustannuksina, joita syntyy esimerkiksi lisääntyvistä sairauspoissaoloista. Yksi sairauspoissaolo maksaa noin 350 euroa, joillakin aloilla jopa 1000 euroa/vrk.
Häirinnästä vapaat työpaikat
Ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt käynnistivät joulukuussa 2017 pyöreän pöydän keskustelussa yhteistyön seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilta. Keskustelun jälkeen perustettua työryhmää ja työpaikoille suunnatun oppaan valmistelua on johtanut työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke.
Maaliskuussa 2018 työpaikkojen tueksi valmistui Häirinnästä vapaa työpaikka -opas, jossa on ohjeita muun muassa seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen sekä tietoa lainsäädännöstä ja työnantajan ja työntekijän vastuista.
Ministerit ja työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat myös vetosivat työpaikkoihin yhteisessä viestissään ja pyysivät niitä varmistamaan, että käytännöt seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi ovat ajan tasalla ja kaikkien työntekijöiden tiedossa.
- Ministerien ja työmarkkinajohtajien vetoomus häirinnästä vapaiden työpaikkojen puolesta (8.3.2018) >
