Korona-aikana opittua hyödynnetään työhyvinvoinnin johtamisen parantamisessa

Korona-aikana kunta-alan työpaikoilla on opittu arvioimaan vaarat ja tehostamaan suojaustoimenpiteitä lähityöskentelyssä tartuntatautitilanteen vaihtelun mukaisesti. Työterveysyhteistyöhön ja viestintään on panostettu aiempaa enemmän. Nämä asiat näkyivät Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän joulukuussa 2020 työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle suunnatussa korona-ajan seurantakyselyn tuloksissa.

– Kyselyssä nousivat esiin puutteet psykososiaalisen tuen järjestämisessä henkilöstölle ja esihenkilöille, vaikka korona-aikana työpaikoilla ja KT:n verkostoissa työnantajan edustajat ovat kiinnittäneet paljon huomiota henkisen tukeen, KT:n työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka kertoo.

Kuntien ja kuntayhtymien työsuojelupäälliköt ovat kokoontuneet säännöllisesti koronaepidemian aikana.

– Heidän kokemuksensa työhyvinvoinnista koronaepidemian aikana vastaavat työolotutkimusten havaintoja.
Aiemmin etätyöskentelyyn siirtyneillä hyvinvointi lisääntyi, mutta epidemian pitkittyminen on tuonut mukanaan myös tylsistymistä.

Vuorovaikutusta tehostettava poikkeusoloissa

– Tärkeintä henkistä tukea poikkeusoloissa on vuorovaikutuksen tehostaminen. Kohdennettuja psykososiaalisia tukipalveluja voidaan tarvita, mutta ne tulevat vasta työyhteisön omien toimien jälkeen, Anna Kukka sanoo.

Työnantajat voivat vahvistaa työhyvinvointia konkreettisesti seuraavilla keinoilla, jotka ovat

• vuorovaikutuksen ja viestinnän tehostaminen
• yhteisöllisyyden vahvistaminen
• kiinnittämällä huomiota uusien ja erityisesti nuorten työntekijöiden, perehdyttämiseen sekä
• yhteistoiminnan organisoimiseen myös poikkeusoloissa

Uusien työntekijöiden perehdyttämisen merkitys korostuu poikkeusoloissa

Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota uusien työntekijöiden vastaanottoon. Hyvän perehdyttämisen ja mentoroinnin järjestäminen on tärkeää niin poikkeus- kuin normaalioloissa.

– On tärkeää, että tutkimustenkin mukaan yleistynyttä nuorten työntekijöiden uupumista ja pelkoja ennaltaehkäistään. On huolehdittava opiskelijoiden työharjoitteluiden toteutumisesta ajallaan ja turvallisesti. Näin turvataan työvoiman saatavuutta, Anna Kukka sanoo.

Poikkeusoloissa yhteistoiminnan järjestämiseen erityistä huomiota

Kuntaryhmän korona-ajan seurantakyselyn tuloksissa selvisi, että työsuojelutoimijat kokivat jääneensä poikkeusoloissa ulkopuolisiksi, ikään kuin yhteistoiminnan ulkopuolelle, kun kaikki työnantajat eivät olleet kiinnittäneet riittävästi huomiota yhteistoiminnan järjestämiseen poikkeustilanteessa huomiota.

– Yhteistoiminnan varmistamiseksi myös näitä toimintamalleja on tarve tarkastella tulevia kriisitilanteita varten.

Hyviä käytäntöjä jaetaan KT:n verkostoissa ja yhteistyöhankkeissa

Hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen on jaettu KT:n työsuojelupäälliköt-verkoston ja HR-verkoston lisäksi yhdessä kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä ja Tekojen torilla.  Hyviä käytäntöjä jaetaan myös tämän vuoden alussa käynnistyneessä Kuntatyö2030:n toiminnassa.

Kunta-alan työyhteisöjä kuormittavat korona-aikana työolotutkimuksissa tunnistetut kuormitustekijät, kuten esimerkiksi asiakasväkivalta ja epäasiallinen kohtelu.

– Näitä työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tunnistetaan jatkuvassa yhteistoiminnassa kuntien työyhteisöissä. Niihin myös tartutaan muun muassa kuntaryhmän hanketyön kautta, joissa kehitetään työvälineitä ja etsitään keinoja työpaikkojen tarpeisiin, Anna Kukka sanoo.

KT on mukana myös EU-tason työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa, jossa työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat aktiivisesti agendalla. Koronatilanne on EU:n jäsenmaiden työnantajajärjestöjen jatkuvassa seurannassa.