Raportti: Kuntatyön nopea muutoskyky korostunut korona-aikana

Kuntien ja kuntayhtymien toimintaa on jouduttu muuttamaan koronakriisin aikana jatkuvasti. Sekä kansalliset että paikalliset ohjeistukset ovat muuttuneet nopealla tahdilla erityisesti kriisin alkuvaiheessa.

Koronakriisin vaikutuksia kuntatyöhön -julkaisun kansi.

Kuntaliitto on yhdessä Kuntatyönantajien kanssa julkaissut Koronakriisin vaikutuksia kuntatyöhön -raportin. Raportissa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia kuntatyöhön touko-elokuussa 2020. Artikkelissa kuntien ja kuntayhtymien johdon edustajat kertovat kokemuksiaan pandemian ensimmäisestä aallosta.

– Nyt poikkeukselliseen tilanteeseen on jo totuttu, mutta on hyvä pysähtyä ja muistella, miten kaikki alkoi. Siksi tilannekuva on nyt julkaistu, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Esihenkilön työn merkitys korostui kriisiaikana

Raporttiin haastatellut kertoivat ylimmän johdon aiempaa operatiivisemmasta roolista ja esihenkilöiden tuen tarpeista. Etätyöhön siirryttiin mahdollisimman laajasti, mikä vaati nopeaa sopeutumista uudenlaisiin työtapoihin.

Esihenkilötyön tarjoaminen etänä vaati uudenlaisia taitoja, mutta lähityön osalta esihenkilöitä kaivattiin myös työpaikoille. Työtiimien yhteiset kokoontumiset ja tiedonvaihto saivat uudenlaisia muotoja. Myös viestintään panostettiin merkittävästi: koko henkilöstölle tarjotut infot, tiedotteet ja uudenlaiset vuorovaikutuskanavat koettiin merkittävinä myös jaksamisen kannalta.

Tulevaisuuden haasteena on analysoida koronakevään opit sekä luoda uudenlaiset työn tekemisen mallit julkiselle sektorille ja erityisesti sote-alalle. Uusissa malleissa korostuvat tulevien kriisien hallinta ja toimintamallien joustavuus sekä osaamisten päivittäminen. Raportti osoittaa, että uudenlaisten työtapojen vakiinnuttaminen on tärkeää tehdä kestävästi, jotta henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvinvointi sekä jaksaminen varmistetaan palvelujen jatkuvuuden rinnalla.

– Työhyvinvointia on seurattu monissa tutkimuksissa, jotka antavat samansuuntaisia tuloksia. Aluksi työhyvinvointi parani selvästi, mutta tilanteen pitkittyessä psykososiaalisen tuen tarve on kuitenkin kasvanut. Etätyötä tekevien osalta koetaan pääsääntöisesti edelleen tyytyväisyyttä työhön, työn tehokkuuteen, esihenkilötyöhön ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin, kertoo kehittämispäällikkö Jaana Näsänen KT Kuntatyönantajilta.

Kolmannen aallon kynnyksellä huoli jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on kasvanut kuntatyöpaikoilla.

– Uudenlaisten työtapojen ja pysyvien käytäntöjen vahvistaminen on tärkeää, jotta toimintamme on kestävää jatkossakin, KT Kuntatyönantajien projektipäällikkö Aija Tuimala toteaa.

Julkaisun kirjoittajat KT Kuntatyönantajien projektipäällikkö Aija Tuimala ja kehittämispäällikkö Jaana Näsänen ovat toteuttanet haastattelut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien ESR-hankkeiden Soteliiderit – hyvällä henkilöstöjohtamisessa onnistuneita muutoksia sekä Etänä Enemmän – sote-työ uudistuu tuella. Hankkeissa haastateltiin 64 kuntien ja kuntayhtymien sote-, HR- ja ylimmän johdon edustajaa.