Julkisen talouden ongelmat jatkuvat
Vaikka valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kohoavan 2,6 prosenttiin vuonna 2021, julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.
Valtiovarainministeriö arvioi taloudellisessa katsauksessaan, että talous alkaa toipua koronapandemiasta vasta vuoden 2021 loppupuolella. Ennuste perustuu oletukseen, että koronatautitapausten ilmaantuvuus vähenee merkittävästi kesän 2021 aikana rajoitusten ja rokotusten avulla. Talous voi normalisoitua vasta, kun epidemiatilanne on saatu hallintaan eli käytännössä vuoden 2022 aikana.
Julkista taloutta vaivaavat krooninen alijäämä ja vaisut kasvunäkymät
Julkisen talouden alijäämä eli menojen ja tulojen välinen epätasapaino pysyy vuonna 2021 edelleen suurena, koska koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkeina. Julkisen talouden alijäämä alkaa pienentyä vasta vuonna 2022, kun covid-19-epidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous jää kuitenkin edelleen alijäämäiseksi.
Vuosina 2023–2025 julkisen talouden alijäämä pienenee vähitellen lähemmäs epidemiaa edeltänyttä tasoa. Ongelmana on kuitenkin se, että julkisessa taloudessa paluu normaali tarkoittaa tilannetta, jota varjostavat vaisut kasvunäkymät ja krooninen alijäämä. Julkista taloutta heikentää myös väestön ikääntyminen sekä työikäisen väestön määrän väheneminen.
Julkisten menojen ja tulojen välille jää huomattava epätasapaino. Alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 4,6 miljardia euroa. Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat valtion lisäksi kunnat ja kuntayhtymät.
Kestävyysvaje noin 3 prosenttia
Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan. Se kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019.
Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Pitkällä aikavälillä julkisten menojen ja tulojen välillä on epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 8 miljardia euroa vuoden 2025 tasossa.
Tavoitteet julkiselle taloudelle linjattu julkisen talouden suunnitelmassa
Valtioneuvosto päätti 12. toukokuuta vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta, joka sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.
Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa ja tulojen 56,2 miljardia euroa vuonna 2022. Julkisen talouden suunnitelmassa on pyritty huomioimaan sote-uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion ja kuntien talouteen. Sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat kuitenkin vielä alustavia, ja ne tulevat tarkentumaan vuosien 2023−2026 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.
Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 6,7–8,9 miljardia euroa alijäämäinen vuosina 2022−2025.
Julkisen talouden suunnitelma on rakennettu valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen pohjalle. Ennusteen riskit liittyvät muun muassa siihen, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi vuoden 2021 syksyllä uudestaan Suomessa tai meille tärkeillä vientialueilla.
