Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskeva rajoituslaki voimassa 2025 saakka

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kehittämään sote-palveluita jo lyhyessä ajassa vaikeasta taloustilanteestaan huolimatta. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on nopeutunut, ja työpaikkojen pito- ja vetovoimaa on vahvistettu, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä annetun lain soveltamisala laajeni 1.4.2024. Jatkossa työnantajan on pidettävä luetteloa myös lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä ja niille altistuvista työntekijöistä. Lisäksi voimaan tulee kaksi uutta asetusta.

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta tulee voimaan 1.4.2024. Asetuksella säädetään henkilöstön täydennyskoulutuksen laadun edellytyksistä ja määrästä sekä sen arvioinnista ja seurannasta.

Osittain uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2023. Laissa tarkennetaan muun muassa, miten työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajenee koskemaan myös työelämää.

Tuoreessa KT-lehdessä 2/2023 keskitytään julkisen työn arvoon. Lehdessä Pohteen johtaja Ilkka Luoma muistuttaa, että sote-uudistuksen perimmäinen tavoite on palvelujen tasa-arvon lisääminen. Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg tuo esille, että kirjastot lisäävät demokratiaa. KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen kertoo, että koko hyvinvointivaltiomme perustana on hyvin tehty työ kunta- ja hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueiden HR-johdon edustajien mukaan palkanmaksut sekä 13.1. että 31.1. onnistuivat huomattavasti odotettua paremmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut työriitojen sovittelusta ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annettujen lakien uudistamista. Tavoitteena on kehittää työriitojen sovittelujärjestelmää ja lisätä työtuomioistuimen mahdollisuuksia kuulla osapuolia aiempaa laajemmin. KT kannattaa esitettyjä muutoksia.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu (EOAK/3927/2021) on herättänyt laajaa keskustelua muun muassa perusopetuksen oppilaiden tehostetusta ja erityisestä tuesta, tuen järjestämisestä sekä opetushenkilöstön kelpoisuuksista. Myös kantelun asianosaiset tahot ovat omalta osaltaan julkaisseet tiedotuskanavissaan tietoa asiasta.