Korona heikentää taloutta rajusti
Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö taloudellisessa katsauksessaan. Myös kuntataloudessa on hyvin vaikeaa taantuman ja koronavirustilanteen aiheuttaman menojen kasvun vuoksi.
Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea. Suomen talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä koronaan liittyvistä rajoitustoimista. Kulutusta vähennetään ja investointeja siirretään.
Työttömyysasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna kahdeksaan prosenttiin ja työllisyysasteen laskevan 71 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö ennustaa, että talous palautuu koronakriisiä edeltävälle kasvu-uralle vuosina 2021-2022 .
Julkinen talous heikkenee voimakkaasti
Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.
Kuntatalouden tilanne on hyvin vaikea taantuman ja koronavirustilanteen aiheuttaman menojen kasvun vuoksi. Tilannetta rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeen ja menojen kasvu.
Myös sosiaaliturvarahastot, kuten eläkerahastot, painuvat miinukselle.
Vastaavanlaisista synkistä talousnäkymistä ovat kertoneet myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka arvion mukaan Suomen talous syöksyy tänä vuonna lähemmäs 10 prosenttia. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuisi tänä vuonna 5–13 prosenttia.