Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen
Kuntatalous näyttää vuoden 2018 kuntien tilinpäätösarvioiden valossa synkältä. Tulos painui negatiiviseksi 196 kunnassa. Vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.
Kuntien ja kuntayhtymien 13. helmikuuta julkistetut tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet laskivat vuonna 2018. Samaan aikaan menot kasvoivat yli kolme prosenttia.
Valtaosa menojen kasvusta tulee materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti.
Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka kiri lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia.
Yhteensä kuntatalouden velka on asettumassa noin 19,4 miljardiin euroon, mikä pitää velkaantumisen ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan jopa 38 kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli pakkasella vain neljässä kunnassa.
Kuntien taloudellinen tulos eriytyi viime vuonna voimakkaasti.
Helsinki, Espoo, Vantaa tekivät hyvää tulosta. Moni muu iso kaupunki, kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen. Näiden ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.
– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetosi tilinpäätöstietojen julkistamisen tiedotustilaisuudessa.
