Naisten osuus kuntajohtajista kasvaa

Kuntajohtajista 105 työskentelee kaupunginjohtajana ja 203 kunnanjohtajana.

Vuodesta 1995 lähtien kunta on voinut itse valita, onko se kaupunki vai kunta. Niinpä nimike kaupunginjohtaja voi olla käytössä asukasmäärältään pienessä kunnassa. Toisaalta nimike kunnanjohtaja voi olla käytössä kunnassa, jossa on kymmeniä tuhansia asukkaita.

Naisten osuus kuntajohtajina kasvaa edelleen. Naisten osuus kuntajohtajina on kymmenessä vuodessa kasvanut 15 prosentista 21 prosenttiin.

Kuntajohtajat ovat korkeasti koulutettuja

Kuntajohtajista lähes kaikki (91 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa. Kuntajohtajien ikähaarukka oli 29 ja 68 vuoden välillä. Keski-ikä oli 52,3 vuotta. Kuntajohtajista 40 (13 %) oli iältään 40 vuotta tai sitä nuorempia. Kunnanjohtajat olivat hieman kaupunginjohtajia nuorempia.

Yleisin kuntajohtajien koulutustausta on kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus, jonka on suorittanut 75 prosenttia kuntajohtajista. Seuraavaksi yleisin koulutusala on tekniikan alan koulutus (6 %). Lähes kaikilla kuntajohtajilla on korkeakouluasteen tutkinto.

Palkkahajonta on suurta

Kuntajohtajan kokonaisansiot olivat keskimäärin 7 699 euroa/kk. Kaupunginjohtajien kokonaisansiot olivat kunnanjohtajia suuremmat. Kaupunginjohtajien kokonaisansio oli keskimäärin 9 487 euroa/kk. Vastaava kunnanjohtajien ansio oli 6 786 euroa/kk.

Joka kolmannella kuntajohtajalla oli sopimus- eli kokonaispalkka. Palkkahajonta oli suurta. Yleisesti katsoen, mitä suuremmasta kunnasta tai kaupungista on kyse, sitä suurempi on johtajan palkka. Työn vaativuus näyttäisi siis kasvavan kuntakoon kasvaessa.

Työtehtävät ovat muuttuneet vaativimmiksi

Vuodesta 2000 vuoteen 2016 kaupunginjohtajien kokonaisansiot kehittyivät 68,4 prosenttia ja kunnanjohtajien 66,7 prosenttia. Erityisesti kaupunginjohtajien vuosittainen ansiokehitys on vaihdellut. Tämä johtunee ammattiryhmän pienuudesta: yhden kaupunginjohtajan ansioiden muutos vaikuttaa näkyvästi ryhmän keskiarvoon.

Johtajien ansiokehityksen suuruuteen lienee vaikuttanut kuntien koon kasvu sekä lisääntyneet tehtävät ja monimuotoistuneet palvelu- ja konsernirakenteet, joiden myötä johtajien työn vaativuus on lisääntynyt.

Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Suomen Kuntajohtajat ry:n keväällä 2017 toteuttaman selvityksen mukaan kuntajohtajat kokevat, että työn vaativuus tulee lisääntymään entisestään seuraavien vuosien aikana. Vaativuutta lisäävät erityisesti tulevaisuuden kunnan rakentaminen ja siihen liittyvä strateginen johtaminen, kunnan elinvoiman edistäminen sekä konsernijohtaminen ja myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu.

Kuntajohtajien ansiot ovat olleet yksityisen sektorin yhtä vaativien tehtävien palkkoihin verrattuna matalat ja laahanneet pitkään perässä. Saadakseen houkuteltua päteviä hakijoita kuntien on pitänyt maksaa yhä useammin yksityiseen sektoriin nähden kilpailukykyisempää palkkaa.

Tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen vuoden 2016 Kuntasektorin palkat -aineistosta.