Asiantuntijoiden arvioita kuntatyön merkityksestä ja arvosta

Työn murroksen seurantakyselyssä asiantuntijat arvioivat julkisen työn arvoa koskevia väittämiä. Suurin osa heistä oli kuntaorganisaatioiden johtajia, kehittäjiä tai työntekijöitä. Kyselyn ajankohtana sote-palvelut kuuluivat vielä kunta-alaan. Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vaikuttavasti, kustannustehokkaasti toimiva ja kehittyvä julkinen sektori on suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansalaisille erityisen tärkeä.  

Kuva 1. Asiantuntijoiden arvioita kuntatyön arvosta suomalaiselle yhteiskunnalle.

Miten asiantuntijat kuvasivat kuntatyön merkitystä ja arvoa: 

  • ”Kyllähän kunta on aivan oleellinen osa suomalaisten elämää, hyvänen aika. Kunta tuottaa palvelut kirjastosta päiväkotiin ja sairaalaan. Vuoden vaihteessa 2023, noin puolet kunta-alan henkilöstöstä siirtyy sosiaali-, terveys- sekä pelastuslaitoksen myötä hyvinvointialueiden palvelukseen.” 
  • ”Suomessa on äärettömän hyvä julkinen sektori, joka myös kykenee reagoimaan kriiseihin. Ongelma on se, että nuoret eivät halua tulla sen töihin.” 
  • ”Työtäni ei välttämättä arvosteta, sitä pidetään itsestään selvyytenä. Huomataanko kuntatyö vasta sitten, kun se puuttuu tai se ei toimi?” 
  • ”Kuntatyö on hyvinvointi- ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.” 
  • ”Hyvinvointivaltion arvo on pitkälti sen julkisesta sektorista kiinni. Merkityksellistä on, että kunnassa on asiantuntevat virkamiehet ja luottamushenkilöt, jotka osaavat tehdä oikeanlaisia päätöksiä kuntalaisten hyväksi.” 
  • ”Kuntatyö heijastaa myös yhteiskunnan arvoja, miten paljon mm. kulttuuria, hyvinvointia ja koulutusta arvostetaan, ja halutaanko ihmisten terveydellä ja perusoikeuksilla tehdä voittoa. Julkisen sektorin aliresursointi ja kuntien talouden heikkeneminen syö pohjaa suomalaiselta yhteiskuntamallilta.” 
  • ”Ainakin toistaiseksi kunnallisessa työssä toteutuu eettisesti tärkeitä arvoja: palveluun pääseminen ei ole kiinni ihmisen varallisuudesta. Palvelun sisältö ei ole kiinni siitä, mistä saa eniten rahaa. Voidaan tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä, jonka rahallinen merkitys realisoituu vasta vuosikymmenen päästä.”  
  • ”Kuntatyö on tärkeä osa suomalaista hyvinvointivaltion ja demokratian rakennetta. Se lisää alueellisen päätöksenteon merkittävyyttä ja toimii myös osana demokratian sisäistä säätelymekanismia.”  
  • ”Valtionhallinto on supistanut palvelujaan. Hyvä paikallinen palvelu on edelleen tärkeää.”  
Kuva 2. On tärkeää, että peruspalvelut ovat tasapuolisesti tarjolla kaikille ja että yhteiskunta huolehtii heikompiosaisistaan. Tätä mieltä olivat kaikki julkisen työn merkityksen seurantaan osallistuneet asiantuntijat

Miten kuntatyön arvostus on mielestäsi muuttunut viime vuosina? 

  • ”Se vaihtelee. Arvostetaan lähinnä sitä, mikä itselle näkyy ja on tärkeää.” 
  • ”Se on laskenut, koska yritykset ovat tulleet samoille markkinoille ja pyrkivät luomaan kuvaa tehottomasta kuntatyöstä.” 
  • ”Se on noussut, kun on alettu arvostaa julkisen puolen etuja ja vahvuuksia, joita yksityisellä puolella ei välttämättä ole.”  
  • ”Arvostus on noussut, koska kaikilla ei ole varaa ostaa palveluita vapailta markkinoilta. Myöskin maksuttomuus tai palveluiden kohtuullinen hinta etenkin vähempiosaisten osalta näkyy arvostuksena.”  
  • ”Arvostus on kasvanut korona-aikana.” 
  • ”On ollut parjauskampanjoita tyyliin: suojatyöpaikkoja, miksi niillä on niin pitkät lomat, ei ole tuottavaa työtä... Arvostusta on nostettava, koska kunnissa on todella osaavaa ja ahkeraa työntekijäjoukkoa. Negatiiviset mielikuvat vaikeuttavat rekrytointia.” 
  • ”Kilpailukykysopimuksesta keskusteltaessa tuli välillä olo, että minä kunta-alalla työskentelevänä naisena olen aiheuttanut Suomen talouskriisin. Omassa perheessäni yksityisellä sektorilla työskentelevä mies ei menettänyt lomarahojaan, mutta kuntapuolella olevaan naiseen kohdistuivat kaikki "rangaistukset" - - Silloin tuntui konkreettisesti, että omaa työtä ei arvosteta. Kunnassa tehtävä työ nähdään vaan menona ja kustannuksena.”  
  • ”Entisaikaan esimerkiksi opettajan ammatti oli arvostettu. Opettajan ammattitaitoa ei kyseenalaistettu joka käänteessä, eivätkä esimerkiksi vanhemmat lähteneet yhtä herkästi tekemään valituksia.”  

Korona-ajan kokemuksia  

Kun Suomessa 16.3.2020 siirryttiin koronapandemian vuoksi poikkeusoloihin, yli 70-vuotiaita suositeltiin mahdollisuuksien mukaan pysymään erillään muista ihmisistä, ja yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin. Koululaiset ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Julkiset kulttuuri- ja liikuntatilat suljettiin. Etätyöhön siirryttiin laajasti työtehtävien sen salliessa. Poikkeuksellinen oli myös Uudenmaan lähes kolme viikkoa kestänyt sulku, jolla yritettiin estää taudin leviämistä. 

Rajoitustoimilla pyrittiin suojelemaan riskiryhmiä ja turvaamaan terveydenhoidon toimintakyky. Tässä myös onnistuttiin, kun kansalaiset ja työpaikat noudattivat suosituksia. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että heidän työyhteisönsä oli selviytynyt hyvin ensimmäisestä koronavuodesta. 

Asiantuntijat korona-ajasta: 

  • ”Kuntatyö toimii myös poikkeus- ja kriisioloissa. Arvostan todella!” 
  • ”Itsestään selvä on tullut näkyväksi.” 
  • ”Kriittiset palvelut ovat pitkälti kunnissa järjestettyjä, muun muassa koulutus, julkiset terveyspalvelut, infrastruktuuri, vanhustyö. Niiden merkitys on korostunut korona-aikana. Toisaalta kunnan kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita on jouduttu sulkemaan, mikä on monien kokemuksissa heikentänyt arjen laatua.” 
  • ”Esimerkiksi palvelupuhelinten kehittäminen ja palveluiden uudelleen organisointi on nostanut positiivisella tavalla kuntatyötä esille. Myös kuntatyöntekijöiden joustavuus on noussut esille, eli arvostus työntekijöitä kohtaan on kasvanut.” 
Seurantaraportti: Julkisen työn arvo ja merkitys (PDF)