I Määritelmiä
1 § Perusopetuksen jaottelu
Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:
- Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.
- Vuosiluokilla 7–9 ja perusopetuksen yhteydessä järjestettävään TUVA-
- Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti
Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan
Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Sekaryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puolet. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7–9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Voiko maisteritaustaiselle varhaiskasvatuksen opettajalle maksaa korkeampaa palkkaa?
Maisterintutkinnon tuoma osaaminen näkyy usein työntekijän työsuorituksessa laajempana osaamisena ja ammatinhallintana. Tällaisessa tapauksessa se voidaan huomioida työsuorituksen arvioinnissa (TSA), jonka perusteella myönnetään henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisella lisällä palkitaan ammatinhallinnasta, työstä suoriutumisesta ja muista mahdollisesti paikallisesti määritellyistä tekijöistä.
Henkilökohtaisen lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa omaan palkkatasoonsa. KT ja OAJ suosittelevat maisteritutkinnon tuoman osaamisen huomioimista työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisten lisien myöntämisessä.
Korkeammin koulutetulle henkilölle voidaan myös antaa vaativampia työtehtäviä. Mikäli maisteritaustaisen ja kandidaattitaustaisen tai muun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen omaavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuustasot eroavat toisistaan, maksetaan heille eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen eriyttäminen pelkästään koulutuksen perusteella ei ole OVTESin osion G mukaista. OVTESin osion G palkkausjärjestelmän periaatteena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella.
OVTESin osiossa G tarkastellaan tehtävän vaativuutta palkkahinnoittelukohdittain. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät kuuluvat samaan hinnoittelukohtaan riippumatta siitä, että maisterin tutkinnon ja kandidaattitutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneisiin käytetään eri hinnoittelutunnusta (4501042 ja 4500042). Sama koskee varhaiskasvatuksen opettajan hinnoittelukohtaa (45001044 ja 45000044). Tämä tarkoittaa, ettei koulutustasoon perustuen esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle voida maksaa eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin kandidaattitason tai muun kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle.
KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.
Voiko esiopetusvastuusta maksaa varhaiskasvatuksen opettajalle erillistä palkanlisää?
OVTESin osio G ei tunnista ”erillislisiä”. Tehtäväkohtaisesta palkasta poikkeavan erillislisän maksaminen vaatisi, että OVTESin osio G:n määräyksistä poikkeamisesta on tehty paikallinen sopimus.
OVTESin osion G 7 §:n palkkahinnoittelun yhteisessä soveltamisohjeessa tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on annettu esimerkkinä vastuu esiopetuksesta. Näin ollen vastuu esiopetuksesta voidaan huomioida varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korottavana tekijänä. Kyseessä on kuitenkin osa tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tulee myös käyttäytyä kuten tehtäväkohtainen palkka, esimerkiksi korottua yleiskorotusten yhteydessä.
Mahdollinen esiopetukseen liittyvä lisätehtävä ja -vastuu tulee siis huomioida tehtävänkuvassa ja sen vaativuus on arvioitava työnantajan paikallista arviointijärjestelmää käyttäen. Lisätehtävän ja -vastuun sisältävä tehtävänkuva voi siis työnantajan arvioinnin perusteella sijoittua korkeammalle TVA-tasolle kuin samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävänkuvat, joihin ei sisälly vastaavaa lisätehtävää ja -vastuuta.
KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.
Olemme kuulleet, että 1.5.2024 tuleva 0,77 %:n yleiskorotus on otettava huomioon OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa. Miten huomioimme tämän yleiskorotuksen? Voimmeko silti käyttää maaliskuun palkkasummaa järjestelyerän laskennassa?
1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.
Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:
” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”
Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.
Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.