KVTES-ohjeet

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet 11. maaliskuuta suosituksen, joka koskee lähtökohtaisesti koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta sekä koulutusta ja korkeakouluja. Ministeriöiden antaman suosituksen tarkemmat ohjeet, muun muassa etätyöstä, koskevat kuitenkin vain kunta-alaa.

Vuodenvaihteessa on Kiinasta käynnistynyt tautiepidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi. Koronavirus on jo lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon, asetuksen muutos on tullut voimaan 14.2.2020.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 lukien. Työaikalain vuorokausileposäännös muuttuu ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun heti tammikuussa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueella. Muutoksilla on merkitystä 1.1.2020 lähtien työvuorojärjestelyissä. Muutosten vuoksi työnantajien on hyvä käydä läpi työvuorojärjestelynsä jaksotyössä.

Tartuntatautilain työntekijän rokotussuojaa koskeva pykälä on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. KT pyysi 9.2.2018 tietosuojavaltuutetun toimistolta kannanottoa muun muassa joihinkin rekisterinpitoon ja asiakirjojen säilytykseen liittyviin kysymyksiin. Tietosuojavaltuutetun toimisto vastasi niihin 19.3.2019.

Voimassa olevien kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset tulevat voimaan 1.4.2019. Yleiskorotukset koskevat kaikkia sopimusaloja.

KT:lle on tullut kysymyksiä siitä, miten menetellään 1.1.2019 lukien voimaan tulevan paikallisen järjestelyerän laskemisessa ja neuvottelemisessa, kun henkilökuntaa siirtyy samasta ajankohdasta liikkeen luovutuksella kunnalliselta työnantajalta toisen kunnallisen työnantajan palvelukseen.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa on ollut tavoitteena yhtenäistää varhaiskasvatuksessa käytettäviä tehtävänimikkeitä. Laissa säädetään kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtävänimikkeistä.

KVTES:n palkkausjärjestelmän perusajatuksena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella. KVTES:ssa tehtävän vaativuutta tarkastellaan palkkahinnoittelukohdittain, jos paikallisesti ei ole muuta sovittu.

KT on tehnyt kuntatyönantajille yksinkertaisen Excel-laskurin, joka tarjoaa yhden malliesimerkin siitä, miten paikallisen järjestelyerän kustannuksia voidaan laskea KVTES:ssa. Laskuri ei sisällä monimutkaisia kaavoja tai makroja, vaan kaikki perustuu perusmatematiikkaan. Kuntatyönantajat voivat käyttää laskuria mallina räätälöidessään mahdollisia omia kustannuslaskureitaan.

KVTES:n paikallinen järjestelyerä tulee maksuun 1.1.2019 lukien. Sen laskentaan liittyviä ohjeita ja esimerkkejä on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 7/2018.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista saavutettiin neuvottelutulos 8.2.2018. Sen jälkeen KT Kuntatyönantajien valtuuskunta, KoHo ja JAU ovat hyväksyneet ratkaisun päättävissä elimissään. Osapuolista JUKO ei vielä ole hyväksynyt saavutettua neuvottelutulosta, minkä vuoksi uudet työ- ja virkaehtosopimukset eivät ole voimassa.

KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija ja/tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Kun leirejä ja retkiä järjestetään, työajat on aina määriteltävä etukäteen. Myös matkakustannusten maksamista koskevat periaatteet on määriteltävä etukäteen.

Työaikamääräyksissä lyhytaikaisella työntekijällä tarkoitetaan sellaista työntekijää, jonka palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa (KVTES III luku 9 § 2 mom). Se ei ole sidoksissa siihen, miten palkka määräytyy KVTES:n II luvun perusteella (tuntipalkka vai päiväpalkka).

​Kilpailukykysopimuksen mukaisten kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kunta- ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018.