Kunta-alan uusien sopimusten voimaantulo ja keskeiset muutokset

Neuvottelutuloksen mukaiset sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa perjantaina 2.3.2018.

Suurin osa sopimusmuutoksista tulee voimaan 1.5.2018 jälkeen. Esimerkiksi tilapäisiin hoitovapaisiin, palkalliseen isyysvapaaseen tai eläketapahtumaan johtavaan sairauteen liittyviä, ratkaisussa sovittuja muutoksia ei vielä noudateta. Oikeudet määräytyvät tässä vaiheessa KVTES 2017:n määräysten mukaisesti.

Neuvottelutulos ei muuta niin sanottua kilpailukykysopimusta eikä myöskään kajoa lomarahojen leikkaukseen tai niiden kompensointiin. Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta on ennallaan.

Sopimusten kustannusvaikutukset

Vuonna 2018 sopimuskorotukset ovat keskimäärin yhteensä 1,3 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,16 % eli yhteensä 3,46 %. Sopimuskauden lopussa palkkakustannukset ovat 3,5 % korkeammat kuin sopimuskauden alussa. Tämä noudattaa ns. yleistä linjaa ottaen huomioon sopimuskauden pituuden 26 kk.

Eri sopimusalat noudattavat pääsääntöisesti em. vuosittaista palkankorotusten jakoa. Palkankorotusten kokonaistaso on jokaisella sopimusalalla sopimuskauden aikana yhtä suuri. Lisäksi tammikuussa 2019 tulee paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, jonka suuruus on kaikki sopimusalat huomioiden keskimäärin noin 260 €.

Todellista kustannusvaikutusta kuvaava vuosikeskiarvon muutos on vuonna 2018 keskimäärin 0,86 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,36 %. Lisäksi erillisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 0,67 % vuonna 2019. Kunta-alan työvoimakustannukset nousevat euromääräisesti vuonna 2018 arviolta yhteensä noin 174 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä noin 615 miljoonaa euroa.

Sopimuskausi ja korotukset

Neuvottelutuloksen mukaan kunta-alan sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020.

Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä toteutetaan 1.5. lukien yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Seuraavaksi tulee 1.1.2019 paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja 1.4.2019 vielä yhden prosentin yleiskorotus.

Tuloksellisuuteen perustuva kertaerä

Lisäksi neuvotteluosapuolet ovat sopineet paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstö. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa 2019.

Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää organisaatiossa jo käytettyjä arviointimenetelmiä tai -käytäntöjä. Kertaerän maksamisen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan vuosina 2018–2019.

Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön sopimuksesta neuvotellaan 2018–2019

Neuvottelutuloksen mukaan terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön yleisistä palkkaus- ja työaikajärjestelmiin liittyvistä palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan SOTE-neuvotteluryhmässä 2018–2019.

Prosessi liittyy sote- ja maakuntauudistukseen. Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöön sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta siihen saakka, kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.

Palkkaselvitys

Sopimuskauden aikana toteutetaan kunta-alan palkkaselvitys, jossa selvitetään kunta-alan palkka- ja työvoimakustannusten (ml. eläkemaksut) sekä muiden palvelusuhteen ehtojen tasoa ja muutosta verrattuna yleisiin työmarkkinoihin.

Työaikoja koskevat päivitykset

Neuvottelutulokseen sisältyy laaja KVTES:n työaikoja koskeva päivitys. Uudet määräykset tulevat voimaan toukokuusta.

Jaksotyön soveltamisalaan lisätään kotihoito ja kotisairaanhoito.

Toimistotyöaikaan ja yleistyöaikaan on neuvoteltu määräykset, joiden mukaan määräytyvät säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö viikoilla ja tasoittumisjaksoissa, joihin sisältyy poissaoloja.

Määräys eräiden asiantuntijoiden työajasta (37,5 tuntia) poistuu. Jatkossa näiden ryhmien työaika on 38 tuntia 15 minuuttia.

Liukuvan työajan järjestelmä on uusittu vastaamaan muun muassa työaikalainsäädännön vaatimuksia. Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvausmääräyksiä on selkeytetty.

Luottamusmiesjärjestelmä

KVTES:n luottamusmiesluvussa täydennettiin luottamusmiesjärjestelmän tarkoitusta siten, että järjestelmän uutena tarkoituksena on kehittää tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Myös paikallisen sopimisen edistäminen on luottamusmiesjärjestelmään liittyvä uusi tehtävä.

Luottamusmiehen ajankäyttöä muutetaan määräaikaisesti 1.5.2018–31.3.2020 siten, että luottamusmiehen kiinteä vapautus on keskimäärin työpäivä viikossa hänen 105 edustamaansa viranhaltijaa tai työntekijää kohden. Syynä määräaikaiseen kiinteän vapautuksen muutokseen ja myös tilapäisen ajankäytön lisäämiseen on valmistautuminen palvelutuotannon merkittäviin uudelleenjärjestämisiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen tai kuntaliitokseen.

Pääluottamusmiehelle maksettavaa luottamusmieskorvausta on korotettu ja edustettavien lukumäärään on tehty uusia portaita. Lisäksi luottamusmieskorvausta voidaan korottaa 1,5-kertaiseksi neuvoteltaessa paikallisesta virka- tai työehtosopimuksesta.

Palkallinen tilapäinen hoitovapaa, isyysvapaa ja varhaiskasvatus

Palkallisen tilapäisen hoitovapaan raja pitenee 10-vuotiaasta lapsesta 12-vuotiaaseen. Isyysvapaalta maksetaan jatkossa kuuden päivän sijaan isyysvapaan 12:n ensimmäisen päivän palkka. Samalla poistuu erityismääräys palkan takaisinperinnästä tilanteessa, jossa palkansaajalle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke. Nämä muutokset tulevat voimaan takautuvasti 1.2.2018. Tällä hetkellä uusia määräyksiä ei kuitenkaan noudateta, koska sopimus ei ole vielä voimassa.

Varhaiskasvatuksen palkkahinnoittelu (KVTES:n liite 5) on uudistettu. Myös lastentarhanopettajien työajan suunnittelua koskeva määräys on päivitetty. Määräykset tulevat voimaan toukokuussa 2018.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Neuvottelutulokseen sisältyvät määräykset mahdollisuudesta vaihtaa lomanmääräytymisvuosien 2017–2018 sekä 2018–2019 lomaraha vapaaksi sopimuksessa tarkemmin määritellyin ehdoin.

Vaihtamismahdollisuus edellyttää, että määräysten käyttöönotosta sovitaan ensin paikallisesti.

Lääkärisopimus (LS)

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) yleiskorotusajankohdat ovat 1.5.2018 ja 1.4.2019.

Yleiskorotusprosentit vaihtelevat ammattiryhmittäin riippuen kunkin ryhmän palkkausrakenteesta. Esimerkiksi sairaalalääkärien yleiskorotus toukokuussa on 1,2 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, ja vuonna 2019 tasan prosentti. Terveyskeskuslääkärien ja -hammaslääkärien prosentit ovat 2,55 (2018) ja 2,1 (2019) prosenttia.

Lisäksi jaetaan kaikissa lääkärisopimuksen liitteissä tammikuussa 2019 paikallinen järjestelyerä, joka on 0,7 prosenttia kunkin liitteen palkkasummasta.

Opettajasopimus (OVTES)

OVTES:n neuvottelutuloksen merkittävin uudistus on vuosityöaikajärjestelmän ottaminen käyttöön kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosityöaikajärjestelmä korvaa muun muassa nykyiset OVTES:n C-osion liitteet 4–9 sekä osion E, joita kuitenkin noudatetaan oppilaitoksessa vuosityöaikajärjestelmään siirtymiseen asti.

Siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu työnantajan päätöksellä aikaisintaan 1.8.2018 ja viimeistään 1.8.2020. Vuosityöaikajärjestelmän ottaminen käyttöön vaatii oppilaitokselta merkittävän paikallisen valmistautumistyön.

OVTES:n merkittävä uudistus on myös peruskoulun johtajaratkaisujen tukeminen sekä resursoinnin että joustavampien järjestämismahdollisuuksien kautta. Vuosisidonnaisesta lisästä vähennettiin yksi prosenttiyksikkö kahdeksan vuoden kohdalta ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöä lukuun ottamatta.

OVTES:n korotusajankohdat ovat seuraavat: 1.5.2018 yleiskorotus 1,17 prosenttia, 1.12.2018 8 vuoden vuosisidonnaisen lisän vähentäminen, 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia ja 1.4.2019 yleiskorotus 0,99 prosenttia.

Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES)

Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.

Perustuntipalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 15–20 senttiä tunnilta. Urakkapalkkoja korotetaan 1,25 prosenttia. Myös pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää ja työsuojeluvaltuutetun korvausta korotetaan 1.5.2018 lukien.

Toinen yleiskorotus toteutuu 1.4.2019. Palkkoja korotetaan yhden prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Paikallisena järjestelyeränä käytetään 1.1.2019 lukien 1,2 prosenttia TTES:n palkkasummasta perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin.

Lisäksi 1.1.2019 tulee kertaerä. Isyysvapaata, tilapäistä hoitovapaata ja eläketapahtumaan johtavaa sairautta koskevia kohtia samalla tavalla kuin KVTES:ssa.

Teknisten sopimus (TS)

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) yleiskorotukset tehdään 1.5.2018 ja 1.4.2019.

TS:n allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin kahden työryhmän perustamisesta.

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskevan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä (liite 2) tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä. Työryhmän työskentelyssä tulee kiinnittää huomiota työaikalain uudistamiseen sekä sote- ja maakuntauudistukseen.

TS:n 8 §:n määräyksiä uudistavan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten sopimuksen 8 §:n (palkkaryhmät) sisältöä tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle 1.12.2018 mennessä. TS:n 8 §:n ja siitä johtuviin muutoksiin varattiin keskitettyä järjestelyerää 0,3 prosenttia.

Samoin sovittiin, että paikallisen järjestelyerän suuruus on 1.1.2019 lukien 0,9 prosenttia. Osuudesta on 0,3 prosenttiyksikköä käytettävä henkilökohtaisiin lisiin paikallisen henkilökohtaisen lisän järjestelmän perusteella.

Määräys eräiden asiantuntijoiden työajasta (37,5 tuntia) poistuu. Jatkossa näiden ryhmien työaika on 38 tuntia 15 minuuttia.

Sopimusratkaisuun sisältyvät myös TS:n liitteen 2 (palo- ja pelastuslaitokset) koskevat rajoitukset ja uusi kokeilumääräys, jonka mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018–31.3.2020 (Liite 8). Näistä tiedotetaan lähiaikoina tarkemmin kunnille ja kuntayhtymille, joiden organisaatioon kuuluu palo- ja pelastuslaitos.