IV Lepoajat

19 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

Tuntipalkan laskeminen
1 mom.

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

1. luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit)
    
2. luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit)

Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
2 mom.

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.

Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

3 mom.

Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

Korvausten suorittamisajankohta
4 mom.

Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Vapaa-aikakorvausten suorittamisesta, ks. LS yleinen osa 22 §.

20 § Viikoittainen vapaa-aika

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 1 ja 5 momentin määräyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.

KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuuden kannalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman lääkärin/hammaslääkärin suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edellyttämä välttämätön syy.

Soveltamisohje

1 Viikoittaisen vapaan suunnittelu

Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan.

Viikoittainen vapaa tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikoittainen vapaa voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että em. vapaa annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä vapaa on siis 70 tuntia).

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu päättää, kumpaa järjestelmää viikoittaisen vapaan antamisesta noudatetaan. Vapaan antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan vapaa voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on vapaan antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viikoittaisen vapaan tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikoittainen vapaa voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin vapaa katsotaan sen kalenteriviikon vapaaksi, johon enin osa vapaasta kohdistuu.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikoittaisen vapaan antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun vapaansa tai päivystyksen aikana työhön. Viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, sairausloman, muun virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi.

2 Viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus

Jos (työaikalain alainen) viranhaltija joutuu viikoittaisen vapaan aikana työhön, katsotaan pisin yhtenäinen saatu vapaa viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi ja viikoittaisen vapaan saamatta jääneestä osasta eli siltä ajalta kuin viikoittaisen vapaan aikana on jouduttu tekemään työtä, suoritetaan KVTES:n 24 §:n 4 mom. määrätty vapaan menettämiskorvaus. Esim. jos on suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka kuluessa on tehty ensin 2 tuntia ja sitten 1 tunti eli yhteensä 3 tuntia, suoritetaan menettämiskorvaus 3 tunnilta (työn tekemiseen käytettyä aikaa ei pyöristetä ylös- eikä alaspäin korvausta suoritettaessa). Jos suunnitellusta vapaasta on keskeytyksen ulkopuolella eli työn tekemisen päätyttyä vielä jäljellä aikaa, viikoittainen vapaa jatkuu keskeytyksen jälkeen (vapaan keskeytyksestä ei seuraa, että keskeytyksen lisäksi koko sen jälkeisestä ajasta tulisi suoritettavaksi vapaan menettämiskorvaus).

Mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu, viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen (tarvittaessa voidaan laatia KVTES:n työaikaluvun 3 §:ssä tarkoitettu pöytäkirja).

21 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

Työnantajan on huolehdittava siitä, että lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.

Työpaikkapäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), elleivät perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttämättä muuta edellytä.

Terveyskeskuksen osavuorokautisen työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän työaika voidaan suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia).

Soveltamisohje

Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 14 §:n, 20 §:n ja 22 §:n soveltamisohjeet sekä yleisen osan soveltamisohjeliite 1).

22 § Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom.

Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa-aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

2 mom.

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aika­korvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Työpaikkapäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä 21 §:n määräys).

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin yleisen osan 12 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min. - 38 tuntia 15 min. (päivystysvapaata annettu 31 tuntia, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 15 min.) - 7 t 15 min (toinen pääsiäispäivä) - 15 tuntia (7 t 15 min. + 7 t 45 min. vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 54 tuntia 15 minuuttia.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, jossa vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan/terveyskeskuksen muussa saman palkkatason virassa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.

Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.

Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivystysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.

23 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit sekä muut kuin praktikkoeläinlääkärit

Viranhaltijalle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua työpaikalta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 25 §:n 1 momentin mukaan.