Vuosiloma

KVTESin vuosilomaluku sisältää määräyksiä muun muassa

• oikeudesta vuosilomaan
• vuosiloman pituudesta
• vuosiloman antamisesta
• vuosiloman ajankohdan ilmoittamisesta sekä sen siirtämisestä
• vuosilomapalkasta ja lomarahasta.

KVTESin vuosilomaluku sisältää lisäksi sopimusmääräysten soveltamista koskevia esimerkkejä.

Vuosiloman peruskäsitteet

KVTES IV luku 2 §

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat 5 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 6 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

Vuosiloman ansainta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja työssäolon veroinen aika

KVTES IV luku 3

Sopimuskohdassa edellytetään täyden lomanmääräytymiskuukauden saamiseksi, että henkilö on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää kuukaudessa sekä yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää. Sopimuskohdassa 35 tuntiin tai 14 työpäivään lasketaan myös vuosilomaluvun 4 §:n mukaiset työssäolopäivien veroiset päivät, jotka eivät edellytä tosiasiallista työntekoa. Täysi lomanmääräytymiskuukausi voi siis täyttyä, mikäli kyseessä on 4 §:ssä mainittu poissaolo.

Vuosilomaluvussa edellytetään usein etujen saamiseksi sitä, että henkilö on ollut työssä tai palvelussuhteessa tiettyinä ajankohtina riittävän pitkään. Joissakin sopimuskohdissa etujen saamiseksi edellytetään todellista työntekoa, joissakin riittävät esimerkiksi työssäolon veroiset päivät tai se, että palvelussuhde on mainittuna ajankohtana voimassa.

Vuosilomaluvun 3 § ja 4 §:n soveltaminen

Sopimuskohdassa edellytetään täyden lomanmääräytymiskuukauden saamiseksi, että henkilö on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää kuukaudessa sekä yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää. Sopimuskohdassa 35 tuntiin tai 14 työpäivään lasketaan myös vuosilomaluvun 4 §:n mukaiset työssäolopäivien veroiset päivät. Sopimuskohta ei siis välttämättä edellytä konkreettista työntekoa. 

Huomioitavaa on, että nämä 35 työtuntia kertyvät täyttä työaikaa eli esimerkiksi toimistotyöaikaa tekevälle viidessä työpäivässä. 14 työpäivää voi myös täyttyä vain vähän työtunteja tekevälle, vaikka hän ei tekisikään lomanmääräytymiskuukauden aikana työtä 35 tuntia. Henkilö voi tehdä töitä esimerkiksi tunnin päivässä ja 14 työpäivän täyttyessä, henkilöllä on oikeus vuosilomaan kyseiseltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työpäivän pituudella ei siten tässä kohdassa ole merkitystä.

Jos henkilö on estynyt suorittamasta työtään 4 §:ssä mainitusta syystä, työssäolon veroiseksi ajaksi katsottaisiin ne työpäivät tai työtunnit, jotka jäävät ko. poissaolon alle. 

Vuosilomaluvun 4 §:n 9 kohdan soveltaminen

Jotta sopimuskohdan mukaisesta muusta virka- tai työvapaalla olosta voidaan huomioida enintään 30 kalenteripäivää työssäolon veroiseksi ajaksi, edellytyksenä on, että viranhaltija ja/tai työntekijä on ollut työssä ko. kunnassa tai kuntayhtymässä vähintään 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden (esimerkiksi 1.4.2024–31.3.2025) aikana. Kyseinen sopimuskohta edellyttää siten konkreettista työntekoa tai virantoimitusta 22 työpäivän ajan kyseisenä lomanmääräytymisvuonna.

KVTESin vuosilomataulukon soveltaminen

KVTES IV luku 5 § (ks. vuosilomataulukot KVTESista) >

Vuosiloman pituus määräytyy

• työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan pituuden
• täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän
• palvelussuhteen keston perusteella.

Vuosiloman pituus määräytyy taulukon 1 mukaan silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

• henkilö on palvelussuhteessa 31.3.
• hänen palvelussuhteensa on 31.3. mennessä kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta
• hänellä on 31.3. mennessä kertynyt työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Vuosiloman pituus määräytyy taulukon 2 mukaan silloin, kun

• henkilön palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden.

TAI kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

• henkilö on palvelussuhteessa 31.3.
• hänen palvelussuhteensa on 31.3. mennessä kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta
• hänelle on 31.3. mennessä kertynyt työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta.

Muissa tilanteissa vuosiloman pituus määräytyy taulukon 3 mukaan.

Esimerkki 1

Henkilön palvelussuhde on alkanut 1.11.2023, ja hänellä on yli 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Henkilön loma määräytyy kesällä 2024 taulukon 3 mukaisesti, koska palvelussuhde ei ole 31.3.2024 jatkunut vähintään kuutta kuukautta. Vuoden 2025 kesällä loma määräytyy taulukon 1 mukaisesti, koska tällöin palvelussuhde on kestänyt yli kuusi kuukautta 31.3.2025 mennessä.  

Esimerkki 2

Henkilön palvelussuhde on alkanut 1.4.2023, ja hänellä ei ole työkokemuslisässä huomioitavaa palvelusaikaa.

Vuoden 2024 loma määräytyy taulukon 2 mukaisesti, sillä henkilön palvelussuhde on 31.3.2024 kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Jos henkilö on ko. vuoden aikana virkavapaalla, niin tämä aika huomioidaan palvelussuhteen kestoa laskettaessa. Eri asia on se, otetaanko virka- tai työvapaa-aika huomioon työssäolon veroisen aikana täysiä lomanmääräytymiskuukausia määriteltäessä.

Osa-aikatyötä tekevä henkilön vuosilomapäivien kuluminen 

Katso esimerkit KVTES IV luvun 6 § 3 mom.

Esimerkkihenkilön vuosiloman pituus on 38 vuosilomapäivää, työaika 55 % ja hän tekee 5 päivää työtä joka toinen viikko (eli keskimäärin 2,5 työpäivää viikossa).

Vuosilomasta on pidettävä vähintään 10 päivää yhdenjaksoisena

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään 10 vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §). Ainoa poikkeus tähän on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle 10 päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

Vuosiloman siirtäminen toiseen palvelussuhteeseen

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom. 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija ja/tai työntekijä voivat sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet (ansaitut vuosilomapäivät) siirretään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana.

Sopimus voidaan tehdä, mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se on liitettävä vuosilomakirjanpitoon.

Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko, koska muutoin palvelussuhteen katsotaan jatkuneen katkeamattomana. Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, loman ansainta ei keskeydy.

Loma siirtyy sen pituisena kuin se on palvelussuhteen päättymishetkellä, mikäli se tällöin annettaisiin lomana, eli jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Jos uusi palvelussuhde ei jostain syystä toteudukaan, erääntyvät vuosilomaetuudet (lomakorvaus) maksettavaksi vaadittaessa.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, mikäli tiedetään varmasti, että seuraavan palvelussuhteen aikana on mahdollista pitää sekä siirretyt että tämän toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat. Mikäli palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Siirrettyjen vuosilomien pitoajankohta määräytyy vuosilomaluvun 7 ja 8 §:n mukaisesti. Näin esimerkiksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.2023–31.3.2024 aikana kertyneitä, seuraavaan palvelussuhteeseen siirrettyjä lomia voidaan sopimalla pitää (pääsääntöisesti) aikaisintaan 1.1.2024 lukien. Työnantajan määräämänä näitä lomia voidaan pitää aikaisintaan 2.5.2024 lukien. Huomioitavaa on, että lomarahaa ei voi siirtää, vaan se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

Esimerkki 1

Henkilö on kokoaikaisessa palvelussuhteessa ensin 1.9.2023–28.2.2024 ja sitten 16.3.–31.8.2024. Ensimmäisen palvelussuhteen aikana voidaan sopia, että lomat siirretään pidettäväksi toisen palvelussuhteen aikana.  

Esimerkki 2

Henkilö on palvelussuhteessa ensin 11.8.2023–27.6.2024 ja sitten 10.8.2024–13.6.2025. Hänellä on yli 5 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, joten esimerkissä sovelletaan taulukkoa 2. Esimerkissä sekä työnantajan että työntekijän toiveena on, että lomaa pidetään koululaisten syys-, joulu- ja talvilomien aikana.

Ensimmäisessä palvelussuhteessa lomaa kertyy 20 päivää ajanjaksolta 11.8.2023–31.3.2024 ja 7 päivää ajanjaksolta 1.4.–27.6.2024.

Henkilölle annetaan lomana 5 vuosilomapäivää helmikuussa 2024 (edellyttää sopimista) ja 10 vuosilomapäivää touko-kesäkuussa 2024.

Ennen palvelussuhteen päättymistä henkilön kanssa sovitaan toisesta palvelussuhteesta 10.8.2024–13.6.2025. Samalla sovitaan, että pitämättä jääneet 12 vuosilomapäivää siirretään seuraavaan palvelussuhteeseen. Henkilölle annetaan 5 vuosilomapäivää pidettäväksi syys- ja/tai joulukuussa 2024 koululaisten loma-aikana. Näin lomanmääräytymisvuoden 2023–2024 aikana kertynyt loma on käytetty.
 
1.1.2025 lukien annetaan lomanmääräytymisvuoden 2024–2025 lomia. Eli edellisestä palvelussuhteesta siirtyvistä lomista 7 päivää voidaan antaa vasta 1.1.2025 jälkeen 8 §:n mukaisesti sopimalla. Jos loman ajankohdasta ei sovita, lomaa voidaan antaa vasta 2.5.2025 jälkeen.

Vuosiloman sopiminen pidettäväksi lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija ja/tai työntekijä voivat sopia siitä, että lomavuoden lomakaudella ei pidetä lainkaan lomaa. Osapuolet voivat 8 §:n mukaisesti sopia esimerkiksi, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2023–31.3.2024 vuosiloma pidetään ajanjaksolla 1.1.2024–30.4.2025. Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman 10 päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2025 mennessä. Kun lomasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2024 ole pakko pitää lainkaan lomaa. Työntekijä ei voi kuitenkaan työsopimusta solmittaessa antaa suostumusta vuosiloman pitämiseen lomakauden ulkopuolella. Sopimus on tehtävä palvelussuhteen aikana jokaisen loman kohdalla erikseen.

Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu 7 §:stä poikkeavalla tavalla eli 8 §:n mukaisesti.

Mikäli työnantaja määrää 7 §:n mukaisesti vuosiloman ajankohdan, osa vuosilomasta (20 vuosilomapäivää, mutta kuitenkin vähintään 65 %) on sijoitettava lomakauteen. Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta on annettava lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää niin sanottuna talvilomana. Jos loman pituus on vähemmän kuin 25 vuosilomapäivää, annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta niin sanottuna talvilomana.  

Esimerkki 1

Työntekijän loman pituus on 38 päivää. Työnantajan on määrättävä lomasta vähintään 65 % (25 päivää) lomakaudelle (2.5.–30.9.) ja 5 päivää talvilomaksi (1.10.–31.4). Jäljelle jäävän 8 päivää työnantaja voi sijoittaa joko kesä- tai talvikaudelle ottaen huomioon 7 §:n määräykset siitä, että lähtökohtana on, että kesä- ja talviloma myönnetään yhdenjaksoisina (katso tarkemmin 7 § 4 mom.).

Lomanmääräytymisvuoden ansaittujen vuosilomien pitäminen jo kyseessä olevan lomanmääräytymisvuoden syksyllä on mahdollista poikkeustapauksissa

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Vuosilomaluvun 7 ja 8 §:n mukaisesti pääsääntönä on, että esimerkiksi 1.4.2023–31.3.2024 lomaa voidaan pitää aikaisintaan 1.1.2024 alkaen. Lomaa voidaan pitää aikaisemmin vain 8 §:n 3 momentin mukaisessa tilanteessa. Eli jos palvelussuhde päättyy ennen kuin viranhaltijalla tai työntekijällä on 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.

Esimerkki 1

Palvelussuhde on voimassa 1.4.–31.12.2024. Osapuolet voivat sopia 8 §:n 3 momentin mukaisesti siitä, että lomia pidetään jo syksyllä 2024.

Esimerkki 2

Palvelussuhde on voimassa 1.8.2023–30.4.2024. Osapuolet voivat sopia, että henkilö pitää lomiaan ennen 1.1.2024 (kunhan loma on ehditty ansaita), koska henkilö ei voi 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti pitää vuosilomaa lomakaudella 2024.

Esimerkki 3

Palvelussuhde on voimassa 1.8.2023–1.6.2025.Koska henkilö voi pitää 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti vuosilomaa lomakaudella 2024, lomaa ei voi pitää vielä syksyllä 2023. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että loma pidetään 1.1.2024 alkaen.

Vuosiloman antaminen henkilön ollessa pitkällä työ- tai virkavapaalla

KVTES IV luku 7 §, 8 §, 11 §

Raskaus- ja/tai vanhempainvapaa

KVTESin vuosilomaluvun 7 §:n 5 momentti sisältää määräykset vuosiloman määräämisestä tilanteessa, jossa viranhaltija tai työntekijä on raskaus- ja/tai vanhempainvapaalla. Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa annettavaksi 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun henkilön 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi ilman viranhaltijan tai työntekijän suostumusta. Jos suostumusta ei anneta, loma saadaan antaa 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Työntekijän tai viranhaltijan suostumuksella vuosiloma voidaan pitää myös raskaus- ja/tai vanhempainvapaan 105:n ensimmäisen raskaus- ja/tai vanhempainvapaapäivän aikana.

Työkyvyttömyys ja vuosiloman siirto

Mikäli viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja, mikäli mahdollista, ennen loman alkua. 

Jos viranhaltija tai työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle tai osoittaa työkyvyttömyytensä muulla työnantajan harkintaan perustuvalla luotettavalla tavalla ennen loman alkamista tai loman alettua ilman aiheetonta viivytystä, katsotaan se pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

Vuosiloma voidaan antaa viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella myös sairauspoissaolon aikana. Vuosilomaluvun 11 §:ssä on tarkemmat määräykset siirron edellytyksistä sekä siirretyn loman ajankohdan määräämisestä tai sopimisesta.

Esimerkki 1

Työntekijälle on vahvistettu vuosiloma ajankohta, jonka aikana hänellä on kuitenkin sairauspoissaolo. Työntekijällä on 11 §:n nojalla oikeus pyytää loman siirtoa. Tällöin loma siirretään 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Työntekijän kanssa kannattaa jo siirron yhteydessä sopia loman pitämisen ajankohdasta. Loman ajankohdan osalta noudatetaan 11 §:n mukaisia säännöksiä.

Esimerkki 2

Työntekijän vuosiloma on vahvistettu ajalle 23.6.–20.7.2024. Hän sairastuu ennen vuosiloman alkua ja on sairaana 20.6.–6.7.2024. Työntekijän pyynnöstä vahvistetusta lomasta siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuva osuus. Ajalle 7.7.–20.7.2024 vahvistettu loma pidetään aikaisemmin vahvistetun mukaisesti. Siirron yhteydessä työnantajan on huolehdittava siitä, että vuosilomasta pidetään yhdenjaksoisena vähintään 10 vuosilomapäivää 8 §:n mukaisesti. Esimerkkitapauksessa tämä edellytys täyttyy kyseisenä ajanjaksona. 

Esimerkki 3: Jaksotyön ennalta tiedetty keskeytys

Jaksotyöntekijälle on suunniteltu työvuoroluetteloon vähintään 7 päivää ennen työaikajakson alkua neljän kalenteripäivän vuosiloma (to–su). Vuosilomaa kuluttaa KVTES luku IV 6 §:n 1 momentin mukaisesti 2 vuosilomapäivää, mikäli työpäiviä eivät olisi olleet muut kuin to-pe (KVTESin työaikaluvun 16 § 1 mom.). Kahden vuosilomapäivän vuoksi jakson säännöllinen työaika olisi 2 x 7,75 tuntia lyhyempi.

Henkilö sairastuu pe–su ja haluaa siirtää vuosiloman. Vuosiloman siirtyessä sairauden vuoksi työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät siirtyvät annettavaksi myöhemmin.

Tässä tapauksessa siis 2 vuosilomapäivän sijaan on kulunut vain yksi vuosilomapäivä ja yksi siirtyy annettavaksi myöhemmin.

Jos työpäiviä olisivat olleet esim. to-la, jakson säännöllinen työaika olisi vastaavasti suunniteltu 3 x 7,75 tuntia lyhyemmäksi ja vuosiloma to-su kuluttaisi 3 vuosilomapäivää. Tällöin 3 vuosilomapäivän sijaan olisi kulunut vain yksi vuosilomapäivä ja kaksi siirtyisi annettavaksi myöhemmin.

Vastaavasti mikäli kyseessä ei ole edellä mainittu ennalta suunniteltu vuosiloma ja työntekijä sairastuu tällaisen vuosiloman aikana, työkyvyttömyysajalle sisältyvät vuosilomapäivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat olleet työpäiviä, siirtyvät annettavaksi myöhemmin.

Muita syitä vuosiloman siirtämiselle

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat sopia loman siirtämisestä tai keskeyttämisestä. Tällöin on kuitenkin aina noudatettava 8 §:n mukaisia määräyksiä, muun muassa 10 päivän yhdenjaksoisen loman vaatimusta.

Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää tai keskeyttää työntekijälle määrättyä tai hänen kanssaan sovittua lomaa.

Viranhaltijan loman siirtämisestä ja keskeyttämisestä on määräykset 11 §:n 5 momentissa, jonka mukaisesti lomaa voidaan siirtää esimerkiksi silloin, kun siirtäminen tai keskeyttäminen on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä. 

Työnantajan velvollisuutena on vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan sopimusmääräysten mukaisesti ja niiden edellyttämissä määräajoissa, vaikka viranhaltija tai työntekijä olisi pitkällä virka- tai työvapaalla kuten sairauspoissaololla, raskaus-, vanhempain-, hoito- tai vuorotteluvapaalla. Mikäli vuosiloma annetaan virka- tai työvapaan aikana, keskeytetään myönnetty virka- tai työvapaa vuosiloman ajaksi.

Lomaa ei voida kuitenkaan määrätä annettavaksi 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun henkilön 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi ilman viranhaltijan tai työntekijän suostumusta. Työnantajan tulee pitää huoli, että vuosiloma tulee tässä tapauksessa annetuksi 6 kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä, jos vuosilomaa ei ole voinut pitää perhevapaasta johtuen määräyksen tarkoittamissa määräajoissa. 

Osa-aikaisen jaksotyöntekijän vuosiloman huomioiminen työvuoroluettelosuunnittelussa

Esimerkki 1

Osa-aikainen työntekijä tekee työtä kolmen viikon työaikajaksossa. Hänen työaikansa on 50 prosenttia täydestä työajasta eli 57 h 23 min (0,5 x 114 h 45 min.). Hänelle on myönnetty vuosilomaa 1. viikolle maanantaista sunnuntaihin. Vuosilomaa kuluu 5 päivää. Koska työpäivät eivät olleet lomaa myönnettäessä tiedossa, työpäiviksi katsotaan ma-pe.

Henkilölle jää tehtäväksi säännöllistä työaikaa 0.5 x (2 x 38 h 15 min.) = 38 h 15 min. tai 0,5 x (114 h 45 min. – 38 h 15 min.). Tämä tuntimäärä suunnitellaan työntekijälle keskeytyksen ulkopuolisille päiville työpäiviksi ja -vuoroiksi, siten kuin työpaikan toiminta sitä edellyttää.

Vuosiloman säästämisestä sopiminen

KVTES IV luku 12 §

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat sopia vuosiloman 15 vuosilomapäivää ylittävän osan säästämisestä lomanmääräytymisvuosittain. Työnantajan on siis huolehdittava siitä, että henkilöstö on vuosilomalla vähintään 15 vuosilomapäivää.

Työnantaja on velvollinen määräämään vuosiloman sopimusmääräysten mukaisesti. Tämän vuoksi vuosiloman säästämisestä on syytä sopia kirjallisesti, jotta työnantaja voi osoittaa toimineensa sopimusmääräysten mukaisesti ja ettei jää epäselvyyttä siitä, kuinka paljon lomapäiviä on vielä jäljellä.

Kun lomaa laitetaan säästöön, ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä säästövapaan pitämisen ajankohtaa, vaan siitä on sovittava. Sovittaessa vuosiloman säästämisestä on tarkoituksenmukaista samalla sopia säästövapaan antamisen ajankohdasta. Tämä mahdollistaa loman pitämisen ajankohtana, joka sopii sekä työnantajalle että viranhaltijalle ja/tai työntekijälle. Loma annetaan sovittuna aikana vuosiloman tavanomaista lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen, esimerkiksi lomanmääräytymisvuodelta 2022–2023 kertynyttä vuosilomaa voidaan pitää säästövapaana aikaisintaan 1.10.2024 alkaen.

Säästövapaa maksetaan lomakorvauksena. kun

• henkilön työaika muuttuu olennaisesti
• henkilö joutuu lomautetuksi toistaiseksi.  

Korvauksen laskemisesta on määräykset vuosilomaluvun 12 ja 16 §:ssä. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus myös pitämättömiltä säästövapaapäiviltä.

Vuosiloman ajalta maksettava palkka

KVTES IV luku 13 §

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella.

Mikäli viranhaltijan tai työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinaisen kuukausipalkka lomamääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.

Esimerkki 1

Viranhaltija tai työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 60 + 5 x 100) : 12 = 76,7 %.

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % x 2 500 € = 1 917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Esimerkki 2

Viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.5. eli on voimassa 11 kuukautta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Hänen työaikaprosenttinsa on kesäkuun 17. päivään saakka 60 % ja sen jälkeen 100 %.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen 1,57 kuukautta x 60 (toukokuu 1 kk + kesäkuun osuus 17/30 pv) + 9,43 x 100 (kesäkuun osuus 13/30 pv + heinä-maaliskuu 9 kk) : 11 = 94,3 %. 

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 94,3 % x 2 500 € = 2 357,50 €/kk riippumatta siitä, mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Esimerkki 3

Viranhaltija tai työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 100 %:n työajassa ja 5 kuukautta 60 %:n työajassa. Hän oli palkattomalla työvapaalla 2 kuukautta, jolloin työaika oli 100 %.

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 100 + 5 x 60) : 12 = 83,33 %.

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk.

Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 83,33 % x 2 500 € = 2 083,25 €/kk riippumatta siitä, mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Palkattoman vapaan ajaltakin siis otetaan huomioon se työaikaprosentti, jonka perusteella henkilölle olisi maksettu palkkaa, mikäli hän olisi ollut työssä.

Esimerkki 4

Viranhaltijan/työntekijän määräaikainen palvelussuhde on 5.2.–2.3., josta
5. –21.2. 100 % (17 kalenteripäivää)
22.– 28.2. 50 % (7 kalenteripäivää)
1.–2.3. 50 % (2 kalenteripäivää)

Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen
(17/28 x 100) + (7/28 x 50) + (2/31 x 50) = 76,43 %.

Vuosiloman maksaminen lomakorvauksena palvelussuhteen aikana poikkeustilanteissa

KVTES IV luku 16 §

Pääsääntöisesti lomakorvaus voidaan maksaa vain palvelussuhteen päättyessä, jolloin lomakorvausta maksetaan siltä osin kuin vuosilomia on pitämättä. Poikkeuksia tähän pääsääntöön on esitetty vuosilomaluvun 11 ja 17 §:ssä.

Vuosilomaluvun 11 § sisältää määräykset vuosilomakorvauksen maksamisesta tilanteessa, jossa sairauden vuoksi siirrettyä vuosilomaa ei voida pitää.

Vuosilomaluvun 17 §:n mukaisesti lomakorvaus maksetaan myös, kun viranhaltija ja/tai työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta.  

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

KVTES IV luku 19 §

Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen on oltava kirjallinen tai sähköinen.

Työnantajan on selvitettävä työntekijälle tai viranhaltijalle, jonka kanssa sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, lomarahan vaihtamista koskevat ehdot.

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai viranhaltijoille tai heidän edustajilleen lomarahavapaasta sopimisesta työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTESin vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin mukaan ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Jos koko lomaraha muutetaan lomarahavapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan lomarahavapaaksi, vähennetään KVTESin vuosilomaluvun 18 §:n mukaan lasketusta lomarahasta niin monen lomarahavapaapäivän palkka, kuin lomarahavapaata pidetään.

Lomarahavapaa on vuosilomaluvun 4 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista aikaa.

Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Lomarahavapaa kuluu samalla tavalla kuin vuosiloma eli KVTESin vuosilomaluvun 6 §:n mukaisesti. Lomarahavapaan ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä korvaus pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä. Korvaus maksetaan myös, mikäli lomarahavapaata ei ole sovitussa ajassa.

Vuosilomakirjanpito

Vuosilomakirjanpidon sisällöstä määrätään vuosilomalain 29 §:ssä. Sen mukaisesti vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet.

Vuosilomakirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Kirjanpito on säilytettävä kahden vuoden ajan virka- ja/tai työsuhteen päätyttyä.

Jos vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ja viranhaltijan tai työntekijän kesken sovittu (esimerkiksi sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä IV luku 1 § 6 mom., vuosiloman jakaminen ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä IV luku 8 §, sopiminen säästövapaasta IV luku 12 §), tämä on kirjattava vuosilomakirjanpitoon, jotta vuosilomaetuuksien toteutumista voidaan seurata. 

Vuosiloman antaminen, kun siirrytään työehtosopimuksesta toiseen (KVTES/OVTES)

KVTES IV luku 7 §, 8 §, 21 §

1. Päiväkodissa työskentelevät, OVTESin osio G:n soveltamisen piiriin kuuluvat varhaiskasvatuksen opettajat A ja B siirtyvät ilman päivänkään katkoa 1.8.2022 pysyvästi luokanopettajan virkaan ja näin myös OVTESin osio B:n liite 1:n soveltamispiiriin. Vuosilomat, jotka he ovat ansainneet 31.3.2022 mennessä, ja vuosilomat, jotka he ovat ansainneet ajalta 1.4.2022–31.7.2022, annetaan seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2021–31.3.2022:
Vuosilomat 31.3.2022 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta annetaan 31.7.2022 mennessä. Henkilön kanssa tulisi sopia myös talviloman pitämisestä ennen 31.7.2022. Työnantajan pitäisi tällaisissa tapauksissa harkita ennen viranhoitomääräyksen antamista, mikä on opetuspuolelle siirtymisen tarkoituksenmukainen aloittamisajankohta. Näin jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta (KVTESin perusteella) ansaitut vuosilomat saadaan vaikeuksitta annetuksi ennen esiopettajan tehtävien hoidon aloittamista. Esimerkiksi opettajan tehtävien hoitaminen voidaan määrätä alkavaksi vasta 10.8.2022.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2022–31.3.2023:
A:n ja B:n palvelussuhde kuntaan jatkuu, joten vuosilomakorvausta ei makseta eikä työnantaja edes voi antaa 1.4.2022 alkaen kertynyttä vuosilomaa ennen 1.8.2022 tapahtuvaa siirtymistä.

Siirryttyään pysyvästi OVTESin soveltamispiiriin A ja B saavat vuosilomaa vastaavan palkallisen vapaansa OVTESin mukaisesti kesällä 2023. Tällöin laskennallisen vuosiloman pituuteen vaikuttavat lomanmääräytymisvuoden kaikki lomanmääräytymiskuukaudet.

2. Päiväkodissa työskentelevä, OVTESin osio G:n soveltamisen piiriin kuuluva varhaiskasvatuksen opettaja A siirtyy ilman päivänkään katkoa palvelussuhteessa 1.8.2021 luokanopettajan virkaan ja OVTESin osio B:n liitteen 1 soveltamispiiriin. A hoitaa luokanopettajan sijaisuutta ja palaa takaisin päiväkotiin 1.8.2022 alkaen. A:lle annetaan vuosiloma, jonka hän on ansainnut 31.3.2021 mennessä, ja vuosiloma, joka on ansaittu ajalta 1.4.2021–31.7.2022 seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021:
Vuosiloma 31.3.2021 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta annetaan 31.7.2021 mennessä. Työnantajan pitäisi tällaisissa tapauksissa harkita ennen viranhoitomääräyksen antamista, mikä on viranhoidon tarkoituksenmukainen aloittamisajankohta. Näin jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta (KVTESin perusteella) ansaitut vuosilomat saadaan vaikeuksitta annetuksi ennen opettajan viranhoidon aloittamista.

Talviloman osuus, ks. edellä 1 kohdassa sanottu. Koska henkilö palaa takaisin KVTESín soveltamisen piiriin, voidaan varhaiskasvatuksen tehtävissä pitämättä jäänyt talviloma sopia pidettäväksi myös palaamisen jälkeen vuoden 2022 lomakauden loppuun 30.9.2022 mennessä (IV luku 8 § 2 momentti, jonka mukaan 10 vuosilomapäivän ylittävä vuosiloman osa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia siitä, että osa lomista pidetään säästövapaana KVTESin IV luvun 12 §:n mukaisesti, työntekijän palattua varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin.

Opettajan viran hoitaminen voidaan esimerkiksi määrätä alkavaksi vasta 10.8.2021.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2021–31.3.2022:
Palvelussuhde kuntaan jatkuu, joten vuosilomakorvausta ei makseta eikä työnantaja edes voi antaa 1.4.2021 alkaen kertynyttä vuosilomaa ennen 1.8.2021 tapahtuvaa siirtymistä. 31.3.2022 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaoikeus määritellään KVTESin mukaisesti A:n palattua päiväkotiin ja KVTESin vuosilomamääräysten soveltamispiiriin.

Vuosilomaa annettaessa otetaan huomioon KVTESin vuosilomaluvun 21 §:n määräys. Määräyksen mukaan pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti KVTESin soveltamisalalla vuosilomasäännöksen piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisena vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTESin määräysten mukaisesti. Esimerkkitapauksessa tämä merkitsee sitä, että loma on tullut annetuksi opettajan laskennallisena vuosilomana kesällä 2022. 

3. Keskeytysjärjestelmän ja laskennallisen vuosilomajärjestelmän piirissä oleva lehtori toimii vuosilomajärjestelmän alaisessa tehtävässä koulutuspäällikön viransijaisena ajalla 1.1.–30.6.2021 ja palaa lehtorin virkaan 1.7.2021. Hänen vuosilomaoikeutensa kesällä 2021 määräytyy seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021:
Opettajan laskennallinen vuosiloma määritellään OVTESin määräysten mukaisesti, ja se on enintään 36 päivää. Vuosiloma asetetaan alkamaan 16.6. ja tämän jälkeen katsotaan, kuinka monta laskennallisen vuosiloman päivää jää käytettäväksi opettajan tehtäviin paluun eli 1.7.2021 jälkeen. Kun nämä jäljelle jäävät laskennallisen vuosiloman päivät vähennetään KVTESin mukaan määritellyistä vuosilomapäivistä, saadaan selville vuosilomapäivät, jotka määrätään pidettäviksi ennen opettajaksi siirtymistä 1.7.2021. Laskennassa KVTESin 38 vuosilomapäivää vastaa OVTESin 36 laskennallisen vuosiloman päivää.

Vuosilomaoikeutta määriteltäessä otetaan huomioon lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020–31.3.2021 kaikki eri yhdenjaksoiset palvelussuhteet samassa kunnassa 1 §:n 5 momentin mukaisesti. Eli esimerkkitapauksessa otetaan huomioon sekä OVTESin että KVTESin alaiset palvelussuhteet, jotka ovat jatkuneet peräkkäin ilman päivänkään katkoa.

4. Ammatillisen oppilaitoksen vuosityöajan vapaajaksojärjestelmässä oleva lehtori toimii vuosilomajärjestelmässä koulutuspäällikön viransijaisena ajalla 1.1.–30.9.2021 ja palaa lehtorin virkaan 1.10.2021. Hänen vuosilomaoikeutensa koulutuspäällikön tehtävässä määräytyy seuraavasti:

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021: 
Henkilö pitää kesän 2021 lomansa vuosilomajärjestelmän mukaisesti, koska hän on siirtynyt koulutuspäälliköksi 1.1.2021 lukien ja jatkaa siellä edelleen 30.9.2021 saakka. Henkilöllä on täysi määrä lomanmääräytymiskuukausia lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020-31.3.2021 siitä huolimatta, että hän on ollut pääosan (1.4.2020-31.12.2020) lomanmääräytymisvuotta OVTESin piirissä opettajana. Vuosilomaoikeutta määriteltäessä otetaan huomioon lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020–31.3.2021 yhdenjaksoiset palvelussuhteet samassa kunnassa tai kuntayhtymässä KVTESin IV luvun 1 §:n 5 momentin mukaisesti. Eli esimerkkitapauksessa otetaan huomioon sellaiset palvelussuhteet sekä vapaajaksojärjestelmässä että vuosilomajärjestelmässä, jotka ovat jatkuneet peräkkäin ilman päivänkään katkoa.

Henkilölle annetaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020-31.3.2021 kertyneistä vuosilomista KVTESin IV luvun 7 §:n 2 momentin mukainen kesäloma eli vähintään 65 % lomamääräytymisvuodelta ansaitusta lomasta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020-31.3.2021 ansaitut vuosilomapäivät kuittaantuvat OVTESin osio C:n 21 §:n mukaisesti henkilön siirtyessä takaisin lehtorin virkasuhteeseen 1.10.2021.