Luottamusmiespäivät 3.–4.8.2019 ja 1.4.2019 voimaan tulleiden vuosilomalain muutokset näyttelijöiden sopimusalalla
Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen koulutussopimuksen 4 §:n mukaan teatteri voi lähettää luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan näyttelijän osapuolten hyväksymiin koulutustilaisuuksiin kuukausipalkkaa vähentämättä.
Koulutukseen osallistumisessa tulisi huomioida, että aika on näyttelijälle palkalliseen työvapaaseen rinnastuvaa aikaa.
Teatteri korvaa kurssista aiheutuneet suoranaiset kustannukset enintään viideltä työpäivältä näytäntövuodessa.
Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti.
Kunnallinen työmarkkinalaitos hyväksyy Näyttelijäliiton luottamusmieskurssin 3.– 4.8.2019 Suvirannassa Savonlinnassa koulutussopimuksen 4 §:ssä tarkoitetuksi koulutukseksi.
Vuosilomalain 162/2005 muutokset 1.4.2019 alkaen
Kunnallisiin näyttelijöihin ei sovelleta KVTES vuosilomamääräyksiä vaan näyttelijäsopimuksen IV luvun määräyksiä ja vuosilomalain määräyksiä.
Vuosilomalakia 162/2005 muutettiin 1.4.2019 voimaan tulleilla säännösmuutoksilla. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin tai lomakorvaukseen. Vuosilomalain muutoksilla turvataan työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettiin aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.
Vuosilomalakiin lisätyn 7a §:n mukaan työntekijälle syntyy oikeus lisävapaapäiviin, jos hänen sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuva poissaolonsa johtaa siiten, että työntekijä ei saa täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vähintään 24 lomapäivää. Jos työntekijä jo työssäoloajan tai työssäoloon rinnastettavan ajan perusteella on ansainnut vuosilomaa vähintään 24 päivää, ei määräys tule sovellettavaksi. Määräys ei tule myöskään sovellettavaksi, jos 24 lomapäivää jää saamatta muusta syystä kuin työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaisiin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhtäjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät annetaan kuten vuosilomapäivät. Ne eivät ole vuosilomapäiviä eivätkä ne kerrytä vuosilomaa, joten nämä päivät on pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa.
Vuosilomalaissa muutettiin myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa (26 §). Kesä- ja talviloma on jatkossa annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden päättymiseen mennessä, jollei kesälomaa voida antaa lomakaudella. Kesälomaa ei siis voida enää korvata lomakorvauksella sen kalenterivuoden lopussa, jolle lomakausi sijoittuu. Tämä koskee myös lisävapaapäiviä.
