Erinäiset määräykset

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. )

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat;

1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Kun työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muuta matalammin palkattua työtä, KT:n näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että työntekijä hakeutuisi omasta pyynnöstään vähemmän vaativampaan tehtävään. Jos työntekijä ottaa hänelle tarjotun matalammin palkatun työn vastaan, KT:n näkemyksen mukaan siirtyminen muihin tehtäviin perustuu lainsäädäntöön. Näin ollen KT:n tulkinnan mukaan ko. tilanteessa ei voida soveltaa SOTE-sopimuksen II luvun 10 § 3 kohtaa.

A) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on suurempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan muutosajankohdasta lukien (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 1 kohta) (ks myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 1 kohta).

B) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on pienempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

Vastaus on julkaistu 24.1.2022 ja sitä on päivitetty 31.1.2022.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentin soveltamisohje).

Jos työnantaja siirtää työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin KVTES:n I luvun 10 §:n perusteella, KT:n näkemyksen mukaan kyseessä on työnantajan aloitteesta tehty siirto. Tällöin työntekijän palkka ei muutu 8 viikon siirron aikana (ks. SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1momentti 2 kohta ja KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Jos henkilö kuuluu sairautensa vuoksi riskiryhmään ja sairastumisen koronavirustautiin arvioidaan voivan aiheuttaa vakavan uhan hänen terveydelleen, häntä ei tule sijoittaa sellaisiin tehtäviin, joihin liittyy suuri altistumisriski.

Työnantaja voi edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työntekijän sopivuudesta työhönsä koronaepidemian aikana. Työterveyslaitoksen työterveyshuolloille antamien ohjeiden mukaan työhönsopivuuslausuntoon kirjataan tällaisessa tapauksessa "rajoituksin sopiva" sekä määräaika. Lisätietoja kohtaan kirjataan rajoitukset ja suositukset (esimerkiksi se, että tartuntavaaran välttämiseksi suositellaan etätöitä tai sijoittamista tehtäviin, joissa ei ole lähikontaktia muihin ihmisiin).

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työterveyshuolloille koronavirusepidemian aikana >

Jos riskiryhmään kuuluvan työntekijän työskentely normaaleissa työtehtävissään ei ole edes suojavarustein mahdollista, työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

KVTES:n I luvun 10 §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisestikin tilapäisesti siirtää työntekijän tämän työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi. Tehtävien pitää kuitenkin olla työntekijälle sopivia tämän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen. Tilapäisen siirron aikana työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa KVTES:n II luvun 10 §:n mukaisesti.

Viranhaltijan kohdalla kyseeseen voi tulla virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23 §:n mukaisesti tai toiseen virkasuhteeseen siirtäminen viranhaltijalain 24 §:n mukaisesti.

Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi työkyvytön omaan työhönsä, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan. Lääkärin arvioitavaksi jää, milloin hän kirjoittaa työkyvyttömyystodistuksen.

Mikäli työnantaja ei voi järjestellä tai muuttaa työntekijän tehtäviä eikä työntekijällä ole osoittaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä työntekoon, voidaan työntekijälle osoittaa myös koulutusta. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.

Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, työnantajan on työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteensa vuoksi vapautettava työntekijä työntekovelvoitteesta. Se, maksetaanko työstävapautusajalta palkkaa, riippuu siitä, katsotaanko työnteon esteen johtuvan pääosin työnantajasta vai työntekijästä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. KT:lla ei ole tiedossaan asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjaus vakavan koronavirustaudin riskiryhmistä >