Sairauspoissaoloissa näkyy laskeva trendi kunta-alalla
Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2023, selviää Työterveyslaitoksen seurannasta. Sote-uudistus muutti kunta-alan ammattirakennetta merkittävästi, eikä uusimpia lukuja voi sen vuoksi enää suoraan verrata aiempiin. Muut tilastotiedot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen vähenemisestä.
Vuonna 2023 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden vuoksi keskimäärin 16,4 päivää. Sote-uudistus siirsi vuoden 2023 alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen työntekijät töihin hyvinvointialueille. Kuntiin jääneiden työntekijöiden sairauspoissaolot laskivat koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Vuoden 2022 piikki näyttää siis olleen koronan aiheuttama ja väliaikainen.
Työterveyslaitos on seurannut kunta-alan sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen, mutta sote-uudistus aiheutti ammattijakaumassa niin ison muutoksen, ettei vuoden 2023 tilastoja voi enää suoraan verrata aiempiin.
Muiden organisaatioiden keräämät tilastot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen laskevasta trendistä. Esimerkiksi Kelan tilastot pitkistä poissaoloista näyttävät, että sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni noin 3 prosenttia koko työväestössä vuosina 2022–2023.
Työskentely-ympäristö vaikuttaa sairauspoissaoloihin
Tilastot osoittavat myös, että työskentely-ympäristö vaikuttaa sairauspoissaoloihin saman sosioekonomisen ryhmän sisällä. Esimerkiksi koulujen opettajat sairastavat vähemmän kuin varhaiskasvatuksen opettajat. Lehtoreilla ja tuntiopettajilla oli sairauspoissaoloja 9,9 päivää ja luokanopettajilla 12,7 päivää, mikä on keskimääräistä vähemmän. Varhaiskasvatuksen opettajille sairauspoissaoloja kertyi keskiarvoa enemmän eli 22,0 päivää.
Yleisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä oli vähemmän sairauspoissaoloja kuin fyysistä työtä tekevillä.
Nuorten sairauspoissaolot liittyvät useimmiten mielenterveyden ongelmiin
Alle 30-vuotiailla työntekijöillä on edelleen kaikkein eniten sairauspoissaoloja ikäryhmittäin vertailtuna. Nuorimmassa ikäryhmässä sairauspoissaolopäiviä kertyi vuodessa keskimäärin 18,3 päivää. Vähiten sairastivat 40–50-vuotiaat, joilla vastaava luku oli 14,7 päivää.
Kelan tilastojen mukaan nuorten työntekijöiden sairauspoissaolojen syyt liittyvät useimmiten mielenterveyteen. Mielenterveysongelmien, erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden, vuoksi myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät vuonna 2023.
Sairauspoissaoloja voidaan vähentää tukemalla työntekijöiden mielenterveyttä
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina. Ne ovat syynä jo yli kolmasosaan Kelan korvaamista sairauspoissaolopäivistä.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen yleistyminen kasvattaa myös niiden vuoksi menetetyn työpanoksen määrä sekä kustannuksia.
Kela maksaa sairauspäivärahaa työikäisten pitkistä, vähintään kymmenen arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista. Vuonna 2023 pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää. Menetettyjen päivien kustannus oli laskutavan mukaan vähintään miljardi euroa. Kustannuksia voidaan arvioida vain karkeasti, eikä niissä ole otettu huomioon erilaisia välillisiä kustannuksia, joita aiheutuu esimerkiksi sijaisten rekrytoinnista, terveyspalvelujen tarjoamisesta tai heikentyneestä tuottavuudesta.
Lisäksi mielenterveydenhäiriöt aiheuttavat myös lyhyitä sairauspoissaoloja, jotka lisäävät kustannusten ja menetettyjen työpäivien määrää merkittävästi. Kela ei maksa niistä sairauspäivärahaa, eikä niistä löydy kattavaa kansallista rekisteritietoa.
On selvää, että koko yhteiskunta hyötyy, jos mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja onnistutaan ehkäisemään ja vähentämään.
Muualla verkossa
