Eri ammattiryhmien sairauspoissaoloissa suuria eroja
Kunta10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2018. Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolokehitystä. Myös se on kääntynyt kasvuun etenkin mielenterveyssyistä.
Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat kasvuaan mutta myös pidemmät poissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2018.
Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuosina 2008–2013. Tämän jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä pysyi tasaisena ollen noin 16,7 päivää /työntekijä vuoteen 2018 saakka.
Ammattiryhmien poissaoloissa suurta vaihtelua
Ammattiryhmien välillä on edelleen moninkertaisia eroja vuotuisissa sairauspäivissä.
Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tuntiopettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv).
Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv).
Ikäryhmien väliset erot tasoittuivat, nuorten poissaolot huolestuttavat
Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet alle 50-vuotiaitten ikäryhmissä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tasoittumista selittää etenkin nuorten sairauspoissaolojen lisääntyminen.
Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 päivää, 40–50-vuotiaat 16 päivää, 30–40-vuotiaat 15 päivää ja alle 30-vuotiaat 13 päivää.
Vuonna 2018 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 päivää, alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 päivää.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Siinä seurataan muun muassa yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja.
