Kunta-alan sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2019
Kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää vuonna 2019. Vaikka sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, eivät ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ole kaventuneet. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen.
Työterveyslaitos on seurannut kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen Kunta10-tutkimuksessa.
Sairauspoissaolojen määrä laski 16,5 päivään vuonna 2019. Tämä oli puoli päivää vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää.
Lähes joka neljäs työntekijä (24 %) ei ollut poissa töistä päivääkään oman sairauden takia. Määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena koko seurannan eli parinkymmenen vuoden ajan.
Sairauspoissaolot olivat korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat olleet keskimäärin 16–17 päivää.
Ammattiryhmien välisiä eroja sairauspoissaoloissa ei ole onnistuttu kaventamaan
Vaikka vuoden 2019 kehitys sairauspoissaoloissa näyttää myönteiseltä, ammattiryhmien väliset terveyserot ovat sairauspoissaolotilastojen perusteella pysyneet ennallaan.
Kuten aiemminkin myös vuonna 2019 sairauspoissaolopäiviä oli eniten ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa. Keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulunkäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa, mikä on keskiarvoa huomattavasti enemmän.
Vähiten eli keskimäärin 8–9 päivää sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla.
Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot huolestuttavat
Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet puolen päivän verran vuodesta 2018 vuoteen 2019. Rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden tilastoissa antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukeminen tuottaa tuloksia ja toimenpiteitä on kohdistettu oikein kuntatyöpaikoilla.
Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on keskimääri saman verran sairauspoissaolopäiviä kuin 30–50-vuotiailla. Nuoret olivat poissa oman sairauden vuoksi 15,5–15,8 päivää vuonna 2019. Nuoret työskentelevät usein ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon.
Koronapandemian vaikutukset sairauspoissaoloihin näkyvät ensi vuonna
Koronapandemian vaikutuksia sairauspoissaoloihin voidaan tarkastella ensi vuonna, kun vuoden 2020 sairauspoissaolotiedot ovat käytettävissä.
Koronapandemian voidaan ajatella lisäävän kuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta vaikutuksia päästään arvioimaan vasta tulevina vuosina.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
