Työn murros 7/2024: Terveyskeskuksissa työ muuttuu nyt vauhdilla
KT ja alan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoissa. Työn murroksen seurantaraporttiin 7/2024 on koottu seurannan tuloksia terveyskeskuksista. Lisäksi seurannan keskeiset tulokset on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti terveyskeskusten työn murroksesta (pdf) >
Hyvinvointialueet uudistavat terveyskeskuksiaan. Poliittisia päätöksiä on tehtävä siitä, mitä palveluja tarjotaan, missä ja milloin.
Kysymys on myös uusien toimintatapojen, uuden teknologian ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisestä. Miten yhdistää toisiinsa palvelujen vaikuttavuus ja saatavuus, henkilöstön hyvinvointi ja kustannustehokas toiminta?
Mikä saa aikaan työn murrosta terveyskeskuksissa?
- Käynnissä on Suomen historian suurin organisaatiomuutos ja hallintouudistus
joka koskee myös terveyskeskuksia. - Väestörakenteen muutos vaikuttaa palvelutarpeeseen ja henkilöstön saatavuuteen
- Häiriökysyntää vähennetään siten, että hoidetaan potilaan asiat kerralla kuntoon
- Poliittisilla päätöksillä pitäisi mahdollistaa hyvinvointialueiden onnistuminen.
- Rinnakkaiset järjestelmät vaikuttavat jo voimakkaasti sote-keskuksiin: Ne muodostavat ohituskaistan hoitoon ja tarvitsevat huomattavasti henkilöstöä.
- Hyvinvointialueet yhtenäistävät ja kehittävät toimintatapojaan.
- Työvoimapulaan etsitään ratkaisuja kansallisesti ja alueellisesti.
- Uusi teknologia ja uudet kiinnostavat toimintatavat muuttavat työn sisältöjä.
Poliittiset päätökset mahdollistavat hyvinvointialueiden onnistumisen
Poliittiset päätökset, jotka liittyvät hyvinvointialueiden tehtäviin, rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat merkittävästi julkisiin palveluihin. Niistä ylivoimaisesti suurin tähän asti on ollut eduskunnan päätös hyvinvointialueiden perustamisesta ja rahoitusvastuun siirtämisestä kunnilta valtiolle.
Nyt valtakunnan tasolla tarvitaan päätöksiä ja ohjausta, jotka mahdollistavat hyvinvointialueiden ja niiden yli 200 000 ammattilaisen onnistumisen tehtävissään tulevina vuosina.
Työn murrosta seurataan yhteistyössä
KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä. Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
