Työn murros 13/2024: Luova ja mielenkiintoinen varhaiskasvatus – miten varhaiskasvatus on muuttunut ja muuttumassa
KT ja alan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoissa. Työn murroksen seurantaraporttiin 13/2024 on koottu seurannan tuloksia varhaiskasvatuksesta. Lisäksi seurannan keskeiset tulokset on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti varhaiskasvatuksen työn murroksesta (pdf) >
Suomessa lapsilla on lakisääteinen oikeus varhaiskasvatukseen, ja kunnat vastaavat pääosasta varhaiskasvatuksen kustannuksista. Tällä tavoin mahdollistetaan perheen aikuisten työssäkäynti.
Vuonna 2022 varhaiskasvatukseen osallistui 234 300 lasta. Alle kolmevuotiaiden määrä varhaiskasvatuksessa on viime vuosina noussut nopeasti.
Varhaiskasvatus on viime vuosina käynyt lävitse merkittäviä uudistuksia
Päiväkodin ammattilaiset hyödyntävät työssään uusia toimintatapoja ja uutta teknologiaa. Varhaiskasvatus on viime vuosina käynyt lävitse merkittäviä lakisääteisiä uudistuksia, jotka ovat tuoneet uusia tehtäviä ja muuttaneet henkilöstörakennetta. Uutta on pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Monen mielestä parasta on lasten kanssa työskentely ja se, että näkee heidän kasvavan.
Työn murrosta koskevaan kyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden mukaan seuraavat asiat saavat aikaan murrosta varhaiskavatuksessa:
- Varhaiskasvatukseen osallistumisen aste on kasvanut, erityisesti taaperoiden määrä päiväkodeissa on aiempaa suurempi.
- Lasten ja perheiden toiminta on muuttunut. Lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, maksut perheille ovat aiempaa pienemmät ja päiväkotikäytännöt aiempaa joustavammat.
- Lasten kulttuuri- ja kielitaustat sekä perhetilanteet vaihtelevat aiempaa enemmän.
- Lakimuutokset vaikuttavat varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen.
- Henkilöstön saatavuus on viime vuosina noussut ykkösasiaksi. Henkilöstön saatavuuden, vaihtuvuuden ja lasten määrän ja tarpeiden vuoksi päiväkotien tilanteet vaihtelevat.
- Raportointi ja suunnittelu vievät yhä suuremman osan työajasta.
Työn murrosta seurataan yhteistyössä
KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä.
Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
