Varhaiskasvatukseen opettajien koulutukseen tarvitaan lisää paikkoja

KT on selvittänyt varhaiskasvatuksen opettajien työvoimatilannetta ja kuntien toimenpiteitä työvoimatilanteen parantamiseksi. Työvoimatilanne vaihtelee paljon kunnittain ja alueittain. Osassa kunnista on merkittäviä rekrytointiongelmia. Toisaalta osassa kuntia kelpoisista varhaiskasvatuksen opettajista ei ole lainkaan pulaa.

KT:n tiedusteluun vastanneissa kunnissa varhaiskasvatuksen opettajista oli päteviä 92 prosenttia. Arvion mukaan noin joka kymmenes varhaiskasvatuksen opettaja on voimassa olevien kelpoisuussäännösten mukaan epäpätevä.

Kokonaan hoitamatta 410 vakanssia

Marraskuussa 2018 kokonaan hoitamatta olevia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviä oli tiedusteluun vastanneissa kunnissa yhteensä 410 eli 3,2 prosenttia työssä olevien ja kokonaan hoitamatta olevien vakanssien kokonaismäärästä. Kokonaan hoitamatta olevia tehtäviä oli sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten Uudellamaalla, jossa hoitamatta oli 285 tehtävää eli 5,9 prosenttia tehtävistä.

800 opettajaa tarvitaan lisää

KT:n tiedustelun mukaan varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää 800 opettajaa. Tämä on 6,2 prosenttia työssä olevien ja kokonaan hoitamatta olevien tehtävien yhteismäärästä.

Kokonaan uusien opettajien lisätarve oli lukumääräisesti suurin Uudellamaalla (387 tehtävä eli 8,1 prosenttia) ja suhteellisesti suurin Itä-uudellamaalla (146 tehtävää eli 14,3 prosenttia) ja Keski-Suomessa (76 tehtävää eli 12,2 prosenttia).

Uuden varhaiskasvatuslain toteuttaminen vaatii lisää koulutuspaikkoja

Tiedustelun vastausten perusteella kelpoisuusehdot täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointi oli kunnissa vaikeaa. Sosionomeja on toistaiseksi saatavilla melko hyvin, mutta heillä ei ole pätevyyttä esiopetukseen. Sosionomeilla, jotka valmistuvat 1. elokuuta 2023 jälkeen, ei ole enää kelpoisuutta varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin.

Tiedustelun mukaan lyhytkestoisiin sijaisuuksiin on lähes mahdotonta saada kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia. Myös ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen opettajien palkkaamisessa on ongelmia.

Moniin pieniin kuntiin vaikea saada pätevää henkilöstöä, kun kasvukeskukset vetävät puoleensa ja lastentarhanopettajakoulutuksen saaneet jäävät usein lähelle koulutuspaikkakuntia.

Syksyllä 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa säädetään uusista kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtävänimikkeistä. Uuden varhaiskasvatuslain edellyttämä henkilöstörakenteen muutos vaikeuttaa entisestään varhaiskasvatuksen opettajien työvoimatilannetta.

Kunnissa toteutettu palkkauksellisia toimenpiteitä

Tiedustelun mukaan monissa kunnissa on toteutettu palkkauksellisia toimenpiteitä, joista valtaosa on ollut varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen tasokorotuksia. Niitä on toteutettu käyttämällä niihin kunta-alan paikallista järjestelyerää 1.1.2019. Sen lisäksi osassa kuntia palkkoja on korotettu yli sopimuskorotusten.

Pätevien lastentarhaopettajien saamiseksi kunnissa oli kehitetty muun muassa rekrytointi- ja johtamismalleja, maksettu kannustuspalkkioita ja rekrytointilisiä, pienennetty lapsiryhmiä ja lisätty joustavia työaikajärjestelyjä paikallisella sopimisella.

Tiedustelussa kunnat ilmoittivat myös tehneensä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta saataisiin omalle alueelle.

Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan kuntasektorilla työskenteli noin 14 000 varhaiskasvatuksen opettajaa lokakuussa 2018. KT:n tiedusteluun saatiin vastaukset 201 kunnasta. Vastanneissa kuntayksiköissä työskenteli noin 12 450 varhaiskasvatuksen opettajaa.