Kunnat ja hyvinvointialueet hyötyvät työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on tyytyväinen siihen, että hallitus alentaa työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti. 

– Työttömyysvakuutusmaksujen alennuksesta hyötyvät kiristyvän talouden ja sopeutusohjelmien keskellä kamppailevat kunnat ja hyvinvointialueet, painottaa KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Työllisyysrahaston esityksen mukaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksu laskisi keskimäärin noin 0,90 prosenttiyksikköä kunta-alalla ja 0,96 prosenttiyksikköä hyvinvointialalla. Vuonna 2024 tämä tarkoittaa kunta-alalla noin 82 miljoonan ja hyvinvointialalla 99 miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluihin.

Budjettiriihen päätös työttömyysvakuutusmaksujen säästöistä koskee vain vuotta 2024. Jalonen pitää tärkeänä, että loppuhallituskauden 2025–2027 säästöjä arvioimaan asetetaan kolmikantainen työryhmä. 

– Koska työnantajat ja palkansaajat rahoittavat työttömyysvakuutusmaksut, työmarkkinajärjestöjen kannoilla pitää olla ratkaiseva rooli myös jatkotyössä, hän sanoo.

Henkilöstön saatavuuteen helpotusta ja huolia

Henkilöstön saatavuuden turvaamiseen budjettiriihi toi sekä hyviä että huolta herättäviä uutisia. Myönteistä on, että hallitus kohdentaa korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen lisäämiseen 41 miljoonaa hallituskaudella. Lisäksi pelastajakoulutuksen jatkuminen turvataan Helsingissä ja Kuopiossa.

– Uudet määrärahat tulisi kohdentaa pula-aloihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen, sanoo Markku Jalonen.

Toisaalta budjettiriihessä annettiin Kela-korvauksia laajentamalla merkittäviä summia yksityisen terveydenhuollon tukemiseen, samalla kun hyvinvointialueilta säästetään.

– Hoitojonojen purkaminen on aiheellista, mutta jos henkilöstöä siirtyy tuen seurauksena julkiselta alalta yksityisiin terveyspalveluihin, vaikutukset voivat olla pitkällä aikavälillä haitalliset, sanoo KT:n tutkimusjohtaja Mika Juutinen.

Juutinen muistuttaa, että henkilöstöä on jo nykyisellään vaikea saada kohtuullisilla kustannuksilla ammattipätevyyttä vaativiin tehtäviin. Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi on jouduttu käyttämään yhä enemmän vuokrahenkilöstöä, mikä kasvattaa työnantajien kustannuksia.