Työpaikoilla tarvitaan käytäntöjä rasismin ehkäisemiseen
Rasisminvastaista viikkoa vietetään 20.–26. maaliskuuta. Viikon teemaksi on valittu työelämässä tapahtuva syrjintä. Tavoitteena on kannustaa jokaista tunnistamaan työelämän rasismi ja puuttumaan syrjintään. Työyhteisöjen monimuotoisuutta kehittämällä voidaan varmistaa, että kaikkien osaaminen saadaan käyttöön työelämässä.
Kansalaisuus, ihonväri, etnisen tausta tai uskonto eivät saa vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa työelämässä. Syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu ovat yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyjä.
Ennakkoluulot vaikuttavat kuitenkin siihen, miten eritaustaiset ihmiset pääsevät etenemään työelämässä. Syrjintä voi näkyä esimerkiksi työkavereiden ja esihenkilöiden asenteissa.
– Vaikka rasismin ja syrjinnän kitkeminen työelämästä on tärkeää henkilöstön saatavuuden näkökulmasta, on se vieläkin tärkeämpää ihmisoikeuksien näkökulmasta, muistuttaa KT:n kehittämispäällikkö Jaana Näsänen.
– Jokaisella on oikeus olla osallisena yhteiskunnassa, työllistyä, saada osaamistaan vastaavia tehtäviä, tulla kohdelluksi tasavertaisesti sekä nähdyksi ja kohdatuksi itsenään.
Näsänen on KT:n edustaja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa työelämän monimuotoisuusohjelmassa. Hänen mukaansa syrjinnän mekanismeista tarvitaan enemmän tietoa, jotta sitä voidaan torjua paremmin. Rakenteelliseen syrjintään vaikutetaan eri keinoin kuin asenteista johtuvaan syrjintään.
Lainsäädäntö kieltää syrjinnän rekrytoinnissa
Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että esimerkiksi rekrytoinnissa esiintyy syrjintää. Ulkomaiselta kuulostava nimi pienentää mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun.
Näsäsen mukaan rekrytointisyrjintää ei pystytä poistamaan pelkästään lainsäädännöllä, vaan työnantajien on luotava omia käytäntöjä sen vähentämiseen.
– Jos rekrytoinnissa seurataan omia mieltymyksiä ja ajatellaan, että hakijan ulkoiset ominaisuudet kertovat tämän kyvykkyydestä tai soveltuvuudesta työtehtäviin enemmän kuin hänen osaaminensa ja kokemuksensa, kyse on tietoisesta syrjinnästä. Meillä voi olla vahvojakin uskomuksia siitä, mitä etninen tai uskonnollinen tausta, sukupuoli, ikä, ulkonäkö tai vaikkapa vammaisuus kertovat yksilön kyvystä pärjätä työtehtävissä ja sopeutua työyhteisöön.
Monimuotoista työkulttuuria luodaan yhteisillä toimintatavoilla
Työpaikat monimuotoistuvat, jos ylipäänsä haluamme tarjota palveluita tulevaisuudessa. Monimuotoisuus on jo arkipäivää ainakin isoissa kunnissa sekä hyvinvointialueilla. Niissä ollaan myös yhä kiinnostuneempia monimuotoisten työyhteisöjen johtamisesta sekä muista monimuotoisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Syrjintä voi olla tietoista tai piillä sellaisissa rakenteissa ja käytännöissä, jotka sulkevat osan ihmisistä ulkopuolelle. Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa tällaiset rakenteet sekä toimia aktiivisesti niiden purkamiseksi.
Näsäsen mukaan syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. – Niiden jäljille voi päästä, kun tarkastelee sitä, millaiset ihmiset hakevat organisaatioon töihin, tulevat valituiksi ja etenevät siellä. Myös työpaikan kulttuuria voi tarkastella kriittisesti. Ovatko sen keskustelut ja esimerkiksi huumori osallistavia vai syrjiviä?
Työpaikalla kannattaa myös viritellä keskustelua siitä,
• millaisia syrjiviä käytäntöjä toiminnasta ja rakenteista löytyy
• miten rasistiseen käytökseen ja käytäntöihin puututaan
• miten yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista lisätään.
Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelma luo hyvän pohjan syrjinnän torjumiselle. Lisäksi työpaikan ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten rasistiseen käytökseen tai vihapuheeseen voi puuttua rakentavasti. On myös tärkeää, että työpaikoilla on sovittu vastuista sekä siitä, miten henkilöstön yhdenvertaisuuteen liittyvästä osaamisesta huolehditaan.
Seminaarista vinkkejä yhdenvertaiseen työelämään
Työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti järjestävät 21. maaliskuuta Yhdenvertainen työelämä – miten sitä rakennetaan? -seminaarin ja webinaarin.
Rasismin vastaisen viikon kunniaksi Punainen Risti myöntää Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia sellaisille henkilöille, ryhmille ja yhteisöille, jotka edistävät toiminnallaan inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Palkittujen joukossa on myös kunta- ja hyvinvointialan toimijoita.
Muualla verkossa
