Työhyvinvoinnin kehittämisessä kannattaa huomioida ammatti- ja ikäryhmien tarpeet
Keva on tutkinut julkisen alan työhyvinvointia vuodesta 2014 alkaen. Tuoreimmat tutkimustulokset ovat vuodelta 2022. Kehittämistä tukevaa dataa on kerätty Keva tutkii -verkkotyökaluun, jonka avulla eri alojen ja esimerkiksi ikäryhmien kehitystrendejä voi vertailla.
Vuoden 2020 julkisen alan työhyvinvointitutkimus ajoittui ensimmäiseen koronavuoteen. Myös tuore, vuoden 2022 tutkimus jouduttiin toteuttamaan poikkeuksellisissa oloissa, jota leimasivat Ukrainan sota ja työvoimapula. Kunta-alalla käytiin lisäksi ennätyksellisen pitkät neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista.
Vuoden 2022 tutkimustuloksissa erotettiin ensimmäistä kertaa hyvinvointialueille siirtyvien vastaukset omaksi ryhmäkseen.
Kevan on seurannut julkisen alan työhyvinvointia vuodesta 2014, joten dataa on kertynyt työhyvinvoinnin yleisten trendien kehittymisestä. Työelämän kehittäjien näkökulmasta on kuitenkin hyödyllistä seurata myös eri ammattialojen ja ikäryhmien eroja. Parhaiten Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tuloksia ja niiden kehittymistä eri vuosina ja eri ammatti- ja ikäryhmissä voi arvioida Keva tutkii -sivuston mainion verkkotyökalun avulla.
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät kokevat fyysisen ja henkisen työkykynsä hyviksi, vaikka työ on vaativaa
Sekä kunnissa että hyvinvointialueilla 77 prosenttia vastaajista koko fyysisen työkykynsä hyväksi vuonna 2022. Henkisen työkykynsä hyväksi koki kunnissa 74 prosenttia ja hyvinvointialueilla 75 prosenttia vastaajista. Ne ovat kelpo lukuja, kun ottaa huomioon työn luonteen. Esimerkiksi työtään henkisesti raskaana piti 70–80 prosenttia varhaiskasvatuksen, sivistysalan, sosiaalialan ja terveysalan työntekijöistä.
Työkyvyn kokemuksissa on kuitenkin ammatti- ja ikäryhmäkohtaisia eroja. Ikävä tulos oli, että varhaiskasvatuksessa henkisen työkykynsä huonoksi kokevien osuus nousi merkittävästi ja oli vuonna 2022 jo 19 prosenttia.
Yli 70 prosenttia sekä kunta-alan että hyvinvointialueiden työntekijöistä tunsi työssään innostusta ja työn iloa. 86 prosenttia piti osaamistaan sopivana suhteessa työn vaatimuksiin.
Johtamisessa myönteistä kehitystä
Tyytyväisyys lähimmän esihenkilön johtamistapaa nousi vuoden 2022 tuloksissa tähän saakka korkeimmalle tasolle. Myös työyhteisön ilmapiiri arvioitiin paremmaksi kuin aikaisempina vuosina.
Tulosten perusteella sosiaaliala näyttää toipuneen raskaista koronavuosista. Muun muassa luottamus ja työn ilo ovat palautuneet ja työyhteisöjen ilmapiiri kohentunut. Sen sijaan nuorten työssään kokema innostus ja työn ilo eivät ole vielä palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Kokonaisuutena hyvinvointialueiden työntekijöistä kolmasosa arvioi työhyvinvoinnin kehittyneen työyhteisössään viimeisen vuoden aikana parempaan suuntaan, kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja kolmasosa heikentyneen.
Kuntaorganisaatioissa 40 prosenttia vastaajista arvioi työhyvinvoinnin kehittyneen parempaan suuntaan, 40 prosenttia pysyneen ennallaan ja 20 prosenttia heikentyneen viimeisen vuoden aikana.
Tutkimuksen asiantuntijaryhmään ovat osallistuneet Kirkon työmarkkinalaitos (KiT), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, Työturvallisuuskeskus (TTK) ja valtiovarainministeriön asiantuntijat.
Muualla verkossa
Niilo Hakonen
