KT on työnantajien etujärjestö
KT on kunta-alan ja hyvinvointialueiden työnantajajärjestö, jonka tehtävät määrittelee kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä annettu laki. Ajamme kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa jäseniään valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT:n ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus.
KT neuvottelee ja tekee kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Tuemme jäsenyhteisöjemme työnantajatoimintaa muun muassa antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Hoidamme myös jäsenyhteisöjemme edunvalvontaa Euroopan unionissa.
Sopimusjärjestelmän piirissä ovat Manner-Suomen kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat.
KT on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö
Keskitetty työnantajaedunvalvonta alkoi kunta-alalla vuonna 1970, jolloin KT:n edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa koskeva laki tuli voimaan. Lakia uudistettiin vuonna 1987, kun Kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta tuli Kunnallinen työmarkkinalaitos, sekä vuonna 1993, jolloin KT:sta tuli osa Suomen Kuntaliittoa.
Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021) tuli voimaan 1.7.2021 sote-uudistusta koskevien lakien yhteydessä. Laki teki KT:stä itsenäisen julkisoikeudellisen yhteisön ja toi sen valtakunnallisen edunvalvonnan piiriin kuntien ja kuntayhtymien lisäksi hyvinvointialueet sekä niiden yritykset ja muut yhteisöt. KT:n nimeksi tuli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Laki määrittelee KT:n tehtävät
Laissa kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021) määritellään KT:n asema ja tehtävät.
Lain mukaan KT on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Valtakunnallisen edunvalvontamme piiriin kuuluvat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi hyvinvointialueet. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yritykset ja muut yhteisöt voivat liittyä KT:n jäseneksi.
Uusi laki ei muuttanut olennaisesti KT:n tehtäviä, mutta ne määritellään laissa aiempaa tarkemmin. KT toimii työmarkkinakeskusjärjestönä sekä kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaationa.
KT:n tehtäviä ovat muun muassa
- neuvottelut ja sopiminen virka- ja työehtosopimuksista sekä keskusjärjestösopimuksista
- työnantajaedunvalvonta työ-, eläke- ja sosiaaliturvalakeja koskevissa valmisteluissa
- työnantajaedunvalvonta kansainvälisissä yhteisöissä.
Lain mukaan hoidamme ja kehitämme työnantajatoiminnassa tarvittavaa työmarkkinatutkimusta sekä henkilöstöjohtamiseen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä tehtäviä.
Lisäksi annamme suosituksia työelämän kehittämisestä, edistämme työnantajaviestintää ja hoidamme muita työnantajaedunvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä.
Lakiin sisältyy myös KT:n taloudenhoitoa ja jäsenorganisaatioiden maksuosuuksia koskevia määräyksiä.
- KT:n työnantajaedunvalvonta kansainvälisissä yhteisöissä >
- KT:n talous >
- Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021) Finlexissä
KT:n toimisto hoitaa edunvalvontaa ja työnantajapalveluita
KT:ssä työskentelee noin 60 toimihenkilöä. Toimistomme johtaa toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Henkilöstömme työskentelee asiantuntijatehtävissä eri yksiköissä, joita ovat
- hallinto
- viestintä, asiakkuudet ja koulutus
- yleiset palvelussuhdeasiat
- sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
- opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat
- työmarkkinatutkimus
- henkilöstövoimavarojen kehittäminen.
Hallitus ja jaostot käyttävät päätöksentekovaltaa
KT:lla on hallitus sekä kuntajaosto, hyvinvointialuejaosto ja yritysjaosto. Hallitus vastaa erityisesti keskusjärjestötason toiminnasta sekä KT:n talouden ja toiminnan johtamisesta. Jaostot edustavat omaa jäsenistöään niiden tehtävänä on sopia työ- ja virkaehtosopimusten sisällöistä.
Valtiovarainministeriö nimeää kuntajaoston ja hyvinvointialuejaoston jäsenet ja varajäsenet kuntien ja hyvinvointialueiden ehdottamista henkilöistä. Lisäksi valtiovarainministeriöllä on yksi edustaja hyvinvointialuejaostossa.
Kuntajaoston ja hyvinvointialuejaoston jäsenet edustavat jäsenyhteisöjensä työnantajia ja ovat keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa niihin. Jäseniä nimittäessä otetaan huomioon myös kunnissa ja hyvinvointialueilla vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä tasapuolisuusnäkökohdat.
Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysjaoston työjärjestyksessä määrätyllä tavalla yritysten edustajakokouksessa.
