Kuntajohtajat toivovat tehtävien oikeudenmukaista rahoitusta ja valtionosuuksien palauttamista
Hallitusohjelmassa on useita kuntiin vaikuttavia kirjauksia. Kuntajohtajat pitävät niistä tärkeimpinä tehtävien rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, mutta epäilevät niiden toteutumista.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS selvitti, miten kuntajohtajat suhtautuvat hallitusohjelman kahdeksaan kuntiin liittyvään kirjaukseen.
Lähes neljä viidestä vastaajasta pitää kuntien kannalta tärkeimpänä tavoitteena sitä, että kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella. Keskikokoisten, 20 001–50 000 asukkaan kuntien johtajista kaikki pitävät tätä hallitusohjelman tärkeimpänä kirjauksena.
Toiseksi tärkeimmäksi kirjaukseksi kuntajohtajat arvioivat sen, että kunnille annettavat lisätehtävät korvataan niille täysimääräisesti. Lisäksi kuntajohtajat pitävät tärkeänä, että kuntatalouteen vaikuttavat veroperusteiden muutokset kompensoidaan kokonaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja/tai vastaavaa kiinteää määrärahaa tai poistamalla muita tehtäviä ja velvoitteita.
Hallitusohjelman kolmanneksi tärkeimmäksi tavoitteeksi kuntajohtajat nimeävät, että väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020.
Tasapainoinen talous arvioidaan sote-uudistusta tärkeämmäksi tavoitteeksi
Kuntajohtajat, arvioivat vasta viidenneksi tärkeimmäksi tavoitteeksi sote-uudistuksen toteutumisen eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen järjestämisen siirtämisen kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille.
Neljä kymmenestä (41 %) kuntajohtajasta pitää sotepalvelujen siirtämistä maakunnille uskottavana tavoitteena. Lähes sama määrä (39 %) epäilee tavoitteen toteutumista.
Tärkeimpänä sote- ja pelastuspalveluiden järjestämistä 18 maakunnan pohjalta pitävät keskikokoisten, 20 001–50 000 asukkaan kuntien ja pienten, alle 5 000 asukkaan kuntien johtajat. Vähiten merkitystä sillä on yli 50 000 asukkaan kuntien kaupunginjohtajille.
Sote-uudistuksen toteutumiseen uskotaan kuntajohtajien keskuudessa (41 %) hieman enemmän kuin sitä epäillään (39 %). Joka viides (21 %) kuntajohtaja ei osaa ottaa asiaan kantaa.
Kuntajohtajat epäilevät hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista
Kuntajohtajat suhtautuvat epäillen hallitusohjelman kuntiin liittyvien tavoitteiden toteutumiseen.
Suurin epäilys liittyy kuntien tehtävien rahoittamiseen. Kuntajohtajat eivät usko, että kunnille korvataan täysimääräisesti valtion niille määräämät tehtävät muuttamalla valtionosuuksia tai poistamalla muita velvoitteita.
Kolme neljästä kuntajohtajasta ei myöskään usko, että tavoite kuntien rahoituksen kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja riittävyydestä toteutuu. Erityisen epäluuloisia ovat suurimpien kaupunkien ja kuntien johtajat.
Joka toinen kuntajohtaja ei luota siihen, että valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien erityispiirteet. Pienten kuntien johtajista yli kaksi kolmasosaa (67 %) ei usko tavoitteen toteutumiseen. Vajaa puolet (48 %) kuntajohtajista epäilee, että väliaikaisiksi tarkoitetut valtionosuusleikkaukset eivät päätykään vuonna 2020.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS toteutti Suomen kunnan- ja kaupunginjohtajille suunnatun kyselyn verkkolomakkeella 8.–16.8.2019. Kysely lähetettiin 297 kuntajohtajalle, joista 41 prosenttia vastasi.
