KT nostaisi työllisyysastetta laajalla toimenpidepaketilla

KT Kuntatyönantajat pitää välttämättömänä, että työllisyysaste nostetaan tulevalla hallituskaudella ainakin 75 prosenttiin. Ikääntyvän väestön hyvinvointipalveluiden, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoittaminen edellyttää laajaa toimenpidekokonaisuutta seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Toimien ytimessä ovat kustannustasoltaan maltilliset työmarkkinaratkaisut. Niiden jatkaminen on kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta välttämätöntä, korostaa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Hallituksen talouspolitiikan pitää myös tuoda kunta- ja julkiseen talouteen vakautta, joka luo edellytykset palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tukee maltillista ansiokehitystä.

Työnantajien työllistämiskynnystä on edelleen alennettava tarvittaessa työlainsäädäntöä muuttamalla. Osatyökykyisten työllistymistä puolestaan tulee edistää yksilöllisillä ja työnantajan rekrytointikynnystä alentavilla toimilla. Työttömyysturvaa on porrastettava kannustamaan työn vastaanottamiseen.

Sosiaaliturvajärjestelmän edistettävä yksilöiden aktiivisuutta

Seuraavan hallituskauden aikana on suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä vaiheittain uudistettava. Punaisena lankana on oltava yksilöiden aktiivisuuden edistäminen ja työllisyyden kohentaminen.

– On toteutettava perhevapaauudistus, joka jakaa perhevapaiden käytön tasaisemmin, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja turvaa lapsen edun, Markku Jalonen sanoo.

KT:n toimenpide-ehdotuksiin kuuluu myös palkkatuen käytön tehostaminen ja mahdollistaminen kunta- ja maakuntatyönantajille. Työvoiman liikkuvuutta on tuettava kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Hallitusohjelmassa pitää tunnustaa kuntien rooli työllisyyden edistämisessä. Alueellisia työllisyyskokeiluja kannattaa jatkaa.

Koko työuran aikaisen oppimisen takaamiseksi tulevan hallituksen pitää käynnistää kaikkia toimialoja, koulutustasoja ja oppimismuotoja koskeva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Osaamispolitiikassa sekä koulutustarjonnan ja oppimissisältöjen uudistamisessa on tunnistettava kunta- ja maakuntakonsernien työnantajien työvoimatarpeet.

– KT tukee myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Samalla on tehostettava maahanmuuttajien koulutusta ja kotouttamista, Markku Jalonen sanoo.

Työmarkkinajärjestelmä ja rakenneuudistukset

Loppuvuoden 2018 poliittiset työtaistelut osoittivat sen, miten tärkeä on turvata työrauha. Ajastaan jäänyttä työrauhasääntelyä on uudistettava siten, että keskeiset lailla säädetyt julkiset toiminnot samoin kuin kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus turvataan työtaistelutilanteissa.

– Laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja pitää korottaa, Markku Jalonen vaatii.

Työrauhan turvaamisen ja julkisen talouden kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että KT:n kaltainen julkisrahoitteisen toiminnan valtakunnallinen työnantajaorganisaatio on riittävän edustava ja itsenäinen toimija ja että sen toiminta perustuu lakiin.

Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampi eläkevakuutusmaksu on alennettava kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi lähemmäs yksityisen sektorin tasoa. Yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä.

Rakenneuudistuksissa palkkojen harmonisointi ratkaistava lainsäädännöllä

Maakunta- ja soteuudistuksesta kunnille koituvat kustannukset pitää korvata täysimääräisesti. Toimeenpanon rahoitus maakunnille on varmistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden rakenneuudistusten palkkaharmonisoinnin kustannuksia on rajoitettava lainsäädännöllä.

– Julkisen sektorin rakenneuudistuksiin ei pidä sisällyttää henkilöstölle erityistä irtisanomissuojaa, Markku Jalonen muistuttaa.

– Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä lisätä eikä laajentaa uusiin ammattiryhmiin, vaan päinvastoin joustavoittaa muuttuvien työtehtävien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Uusilla normeilla ei myöskään pidä pienentää ryhmäkokoja eikä tiukentaa henkilöstömitoituksia.

Hallitusohjelmassa tulee varmistaa kuntien ja maakuntien edellytykset kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja investoida digitalisaation, tekoälyn ja uuden tekniikan hyödyntämiseen. Rinnalla on valmisteltava pitkä suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma.

Myös kunta- ja maakuntakonsernien tulee olla työelämän kehittämisen rahoituksen ja ohjelmallisen kehittämisen piirissä.