KT pitää kunta- ja hyvinvointialan lippua korkealla Euroopan unionissa
Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin työmarkkinoihin. Usein neuvottelujen tie olisi kuitenkin parempi kuin yksityiskohtainen sääntely. KT vaikuttaa EU:n päätöksentekoon monella eri tasolla.
Europarlamenttivaaleissa saa nyt äänestää. Euroopan unionin päätökset näkyvät kaikkien kansalaisten elämässä. Siksi äänestäminen ja edunvalvonta on äärimmäisen tärkeää.
EU-päätöksillä on konkreettisia vaikutuksia myös työelämään. Kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajien kannalta yksi keskeisimmistä asioista EU:ssa on sosiaalidialogi.
Sosiaalidialogi tarkoittaa työmarkkina-asioiden sääntelyä ja niistä neuvottelemista. Lue lisää sosiaalidialogista Euroopan komission englanninkielisiltä verkkosivuilta. >
EU-tason päätökset näkyvät Suomen lainsäädännössä
EU:n sopijaosapuolet ovat tehneet sopimuksia muun muassa määräaikaisesta työstä, osa-aikatyöstä ja perhevapaista. Niistä kaikista on tullut osa myös Suomen lainsäädäntöä direktiivien kautta.
Uusimmat aloitteet EU-parlamentista koskevat muun muassa palkka-avoimuutta. Esimerkiksi samapalkkaisuusdirektiivi ja liikkeenluovutusdirektiivi ovat vaikuttaneet laajasti kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisuihin ja työnantajien velvollisuuksiin.
Työaikasääntelystä on neuvoteltu kahteenkin otteeseen, mutta sopimusta ei ole syntynyt. Tuoreempi yritys koski etätyön uusia sääntöjä, mutta neuvottelu kariutui osapuolten päätösprosesseihin. Jos sopimus olisi onnistunut, se olisi muuttanut muun muassa työaikadirektiivin sisältöä.
Raamisopimukset antavat puitteet
EU-tasolla tehdään nykyisin eniten raamisopimuksia, jotka antavat puitteet kansalliselle soveltamiselle. Ne voivat muuttaa työehtosopimuksia, mutta yleensä kyse on ohjeista ja hyvistä käytännöistä.
Sopimuksia on tehty esimerkiksi elinikäisestä oppimisesta, etätyöstä ja syrjäytymisriskin alla olevista työntekijäryhmistä.
Neuvottelu olisi tehokkaampaa kuin sääntely
EU-sääntelyn haasteena on, että se voi tuoda työnantajille enemmän velvoitteita tai arjessa hankalasti toteutettavia sääntöjä.
Neuvottelujen kautta voitaisiin päästä helpommin lopputulokseen, joka huomioi paremmin myös julkisten työnantajien intressit.
Sosiaalidialogin kulta-aika vaikuttaisikin olevan tällä erää ohitse. Työohjelmilla Euroopan tason neuvotteluosapuolet ovat sopineet yhteisiä neuvotteluaihioita, projekteja ja muuta yhteistyötä.
Yksityistä sektoria edustava BusinessEurope ei ole lähivuosina enää halunnut liittää työohjelmaan elementtejä, joilla syntyisi velvoittavia sopimuksia. Euroopan parlamentti on usein muuttanut sopimukset lainsäädäntöä ohjaaviksi direktiiveiksi.
KT vaikuttaa EU:ssa monella tasolla
EU-asiat kuuluvat KT:n työpöydälle, sillä KT on työmarkkinakeskusjärjestö ja työnantajaliitto. Tehtävä on kirjattu myös KT-lakiin.
Suomessa osallistumme monien ministeriöiden EU-asioiden valmistelujaostoihin. Niissä käsitellään esimerkiksi asetusten, direktiivien ja suositusten valmistelutilannetta.
Lisäksi olemme mukana usean eurooppalaisen työnantajaorganisaation toiminnassa. KT kuuluu Julkistyönantajien liittoon SGI Europeen. SGI Europella on mandaatti neuvotella työmarkkinasopimuksia Euroopan unionin tasolla.
Olemme myös kunta-, sairaala- ja opetusalan toiminnassa mukana. Lisäksi seuraamme uuden sosiaalialan dialogin kehitystä. Tutustu tarkemmin KT:n EU-edunvalvontaan. >
KT pitää kunta- ja hyvinvointialan lippua korkealla Euroopan unionissa. Meillä on hyvät kontaktit muihin pohjoismaisiin työnantajatahoihin ja teemme paljon yhteistyötä. Yhdessä äänemme painaa enemmän.
Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.
Lisää uusi kommentti