Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättävä merkittävästi

Lääkäripula pahenee vuosi vuodelta niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Lääkärien tarpeen tiedetään kasvavan myös tulevaisuudessa. Tilanteen korjaaminen vaatii merkittävää lisäystä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin.

Potilaan oikeudet päästä lääkäriin toteutuvat heikosti Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vain joka kolmas potilas pääsee perusterveydenhuollossa lääkäriin kahdessa viikossa. Erikoissairaanhoidon monilla aloilla jonot ovat pitkiä ja yli puoli vuotta jonossa olleiden määrä on ennätyksellisen suuri. Koronapandemian aikana on myös kertynyt rutkasti hoitovelkaa, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Lääkäripulan taustalla on yksinkertainen syy. Suomessa on koulutettu aivan liian vähän lääkäreitä ja jäämme lääkäritiheydessä muista Pohjoismaista selvästi jälkeen. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan erilaisia ratkaisuja, joista osa vaikuttaa lyhyellä ja osa pitkällä aikavälillä. Niistä olen kirjoittanut blogikirjoituksessani 5 ratkaisua lääkäripulaan: Lisää koulutusta ja maahanmuuttoa, erikoistumisopinnot uusiksi. >

Tärkein korjaava keino on lisätä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja tuntuvasti. Mikään hienosäätö ei auta, vaan suuntaa on korjattava rivakasti ja päättäväisesti.

Laskelma lääkärimäärän kehityksestä paljastaa karun tilanteen

Kuviossa 1 esitetään lääkärimäärän kasvu 2000-luvulla sekä skenaarioita lääkärien tarjonnan ja kysynnän kehittymisestä vuoteen 2040 asti. Vuosina 2000–2022 lääkärimäärä kasvoi noin kuudella tuhannella lääkärillä, keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Ensimmäisessä lääkärien tarjontaa kuvaavassa skenaariossa esitetään kehitys, jossa lääkärikoulutuksen aloituspaikat pysyvät syksyn 2021 tasolla (775 paikkaa). Toisessa tarjontaskenaariossa kasvatetaan lääkärien peruskoulutusmäärää 200 lisäpaikalla. Kummassakin skenaariossa oletetaan, että 95 prosenttia koulutukseen päässeistä valmistuu. Lisäksi oletetaan lääkärien kiivasta maahanmuuttoa. Maahan muuttaisi  joka vuosi 175 eli yhden tiedekunnan verran lääkäreitä nettona.  

Kysynnän lähtökohdaksi on otettu lääkärimäärä, joka tarvittaisiin nykyisen lääkärimäärän lisäksi täyttämään tyhjät, julkisen sektorin lääkärityöpaikat. Lääkäripulan arvioinnissa on otettu huomioon lääkärien osa-aikaisuus, työllisyysaste ja lääkärien työhön sijoittuminen eri sektoreille.  

Kysynnän lähtötasosta esitetään kolme skenaarioita. Jokaisessa skenaariossa on otettu huomioon hoitotakuun aiheuttama lisälääkäritarve vuosina 2023–2026.  

• Heikon talouskasvun skenaariossa käytetään vuonna 1993 tehtyä lama-ajan arviota, jonka mukaan lääkärien kysyntä kasvaisi vain yhden prosentin vuodessa. Lääkäreille syntyisi 240 uutta työpaikkaa vuonna 2023. 
• Menneen kehityksen skenaariossa kysyntä kasvaisi 1,5 prosenttia vuodessa niin kuin lääkärimäärä on kasvanut 2000-luvulla. Lääkäreille syntyisi 360 uutta työpaikkaa vuonna 2023. 
• Tarvearvioskenaariossa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen lääkäritarveraportin arviota, jossa erikoisalat arvioivat lääkäritarpeen kasvavan keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Lääkäreille syntyisi 480 uutta työpaikkaa vuonna 2023. 

Lääkäripula helpottaa 2030-luvulla, jos koulutusta lisätään 

Lääkäripulaan ei ole näköpiirissä helpotusta 2020-luvulla, ellei työperäistä maahanmuuttoa onnistuta kiihdyttämään merkittävästi. Lääkärien nykykoulutusmäärillä pula ei helpota 2030-luvullakaan. 

Kysynnän kehittyminen vaikuttaa merkittävästi lääkäripulan kehitykseen. Jos kysyntä olisi historiallisen pientä, lääkärikoulutuksen lisääminen yhden tiedekunnan verran riittäisi kuromaan lääkäripulan umpeen vuoden 2040 paikkeilla.

Todennäköisempää kuitenkin on, että lääkärien kysyntä kasvaa vähintäänkin samaa tahtia kuin tähänkin mennessä. Lääkäripulan poistamiseen ei siis riitä koulutusmäärän lisääminen yhden tiedekunnallisen verran, vaan tarvitaan enemmän toimia.

Lääkärien kysyntä kasvaa monista syistä

Lääkärikysyntää kasvattavia kehitystrendejä tunnetaan laajasti. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa, mikä lisää sairastavuutta ja hoidon tarvetta. Ihmiset ovat yleisesti aiempaa kiinnostuneempia terveydestään, mikä kasvattaa lääkärikysyntää. Terveyttä voi mitata ja seurata uusien teknologisten laitteiden avulla.  

Uudet hoitomenetelmät mahdollistavat aiempaa useampien sairauksien tehokkaan hoidon. Kehittyvät hoitomenetelmät edellyttävät uutta erikoistunutta osaamista ja vähentävät mahdollisuuksia korvata lääkäri toisella, mikä nostaa lääkärien kokonaistarvetta. 

Suomessa iso osa väestöstä on saavuttanut heikosti lääkäripalveluja. Alidiagnosointi on johtanut hoitamattomiin sairauksiin. Poliittiset hankkeet ja teknologiset ratkaisut – kuten hoitotakuu ja digitaaliset seulonnat – tuovat lääkäripalvelujen piiriin potilaita, jotka ovat aiemmin jääneet hoitamatta. 

On myös todennäköistä, että työpanos lääkäriä kohden jatkaa pienenemistään. Lääkärien vuokratyö ja osa-aikatyö on lisääntyneet ja halukkuus päivystää vähentynyt. Myös työaikalaki sekä virkaehtosopimus rajoittavat lääkärien työtuntien määrää. Kun työpanos lääkäriä kohden vähenee, tarvitaan lääkäreitä lukumääräisesti enemmän tekemään sama työmäärä.

Kaikki tahot Suomessa tunnistavat, että lääkäripulaa täytyy korjata lisäämällä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja. Vain merkittävä lisäys koulutusmääriin turvaa kansalaisten oikeuden saavutettaviin ja yhdenvertaisiin lääkäripalveluihin.

Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.