Lausunnot ja kannanotot

KT:n mielestä hoiva-avustajakoulutuksen sisällön vakiinnuttaminen on erittäin tärkeää ja sen valmistelussa on syytä edetä nopeasti. KT on varsin pettynyt siihen, että pitkälle neuvoteltu ja tärkeä kehittämistyö hoiva-avustajakoulutuksen mallin vakiinnuttamisesta pyritään romuttamaan.

KT Kuntatyönantajat kannattaa tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa. Lakiluonnoksen ehdottama tapa toteuttaa tasa-arvosuunnittelua voi kuitenkin olla osalle toimipaikoista haasteellista. KT katsoo, että tasa-arvon edistäminen on jo osa varhaiskasvatussuunnitelmia, ja uusien velvoitteiden kustannukset tulisi arvioida ja korvata kunnille.

Suomeen muuttaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta koulutettua hoitohenkilöstöä, joiden on suoritettava Valviran määräämän yksilöllisen lausunnon perusteella tarvittavat lisäopinnot. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet malleja ammattipätevyyden edellyttämiin lisäkoulutuksiin. Niihin sisältyy aiemman osaamisen arviointi ja tunnistaminen, lisä- ja kielikoulutus sekä osaamisen arviointi. Näiden mallien toteutus tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yhden sairaanhoitajan kouluttaminen.

KT vaatii, että lakiin kirjataan hallintotuomio­istuimelle velvollisuus pyytää työmarkkinaosapuolilta lausunto (työ- ja) virkaehto­sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa. Osapuolten oikeusturvan kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä, että hallinto-oikeus ratkaisisi virkasuhdetta koskevan (työ- ja) virkaehtosopimuksen tulkintaa kos­kevan riidan lopullisesti, varaamatta työmarkkinaosapuolille mahdolli­suutta lausua asiassa.

KT kannattaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja käyttöönottohankkeille annetaan erillistä rahoitusta. KT korostaa, että mahdolliset uudet tehtävät on korvattava kunnille täysimääräisenä. KT on myös huolissaan lisähenkilöstön saatavuudesta sekä tarvittavan rahoituksen riittävyydestä.

KT kannattaa hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia Kevasta annettuun lakiin. Sen mukaan Kevan hallituksen ja valtuutettujen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä on myös kuntatyönantajilla edustus. Muutos on perusteltu ja välttämätön ja vastaa pariteettiperiaatetta.

KT on huolissaan hallituksen suunnitelmista peruspalveluiden kehittämiseen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman lisähenkilöstön tarpeeseen liittyen.

Hallituksen suunnitelmat aiheuttavat merkittäviä rekrytointihaasteita. Palvelujen turvaamiseksi ja työvoimapulan helpottamiseksi on välttämätöntä lisätä koulutuspaikkoja niiden ammattiryhmien kohdalla, joista on pula ja joille on tulevaisuudessa kasvavaa kysyntää. Lyhyellä aikavälillä keinoja ovat julkisen sektorin kilpailutilanteen parantamisen lisäksi erilaiset toimintatapoihin ja työnjakoon liittyvät kehityshankkeet. KT korostaa, että rahoituksen osalta pysyvät tehtävät on korvattava täysimääräisesti kunnille ja kehittämishankkeiden osalta on taattava, että hankkeen ja rahoituksen loppuessa myös tehtävät päättyvät.

KT Kuntatyönantajat on hyvin huolissaan mitoituksen edellyttämän lisähenkilöstön saatavuudesta sekä siihen tarvittavan rahoituksen riittävyydestä. Riittävä henkilöstön saatavuuden turvaaminen on mittava haaste ilman mitoituksen nostamistakin. Lakiesitysluonnoksessa säädetään kunnille merkittäviä uusia ja laajenevia tehtäviä. Niistä aiheutuvat todelliset kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. On myös tärkeää pitää huolta siitä, ettei mitoituksen vaatimia henkilöresursseja ja rahoitusta oteta pois iäkkäiden palveluiden muusta kehittämisestä.

Varhaiskasvatuslain muutoksella on tarkoitus palauttaa lapsen oikeus subjektiiviseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. KT Kuntatyönantajat huomauttaa, että varhaiskasvatuslain 12 §:n muotoilua tulisi muuttaa niin, että pykälästä käy ilmi, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ei ulotu vuorohoitoon. Vanhemman tai muun huoltajan oikeus määrittää varhaiskasvatustarve ei voi myöskään tarkoittaa varhaiskasvatuspaikan valintaa. KT korostaa, että lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisinä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät hallitusohjelmaan toimenpiteitä, joilla kehitetään työvoimapalveluita ja palkkatuen käyttöä. Järjestöt vaativat, että työvoimapalveluiden resursseja on lisättävä. Lisäksi palkkatukijärjestelmää on muutettava siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta.

KT kannattaa ehdotusta kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisestä. Eläkejärjestelmien yhdistäminen ja kuntatyönantajien eläkevakuutusmaksun alentaminen yksityisten työnantajien tasolle on KT:n pitkäaikainen strateginen tavoite. Nykyinen korkeampi työnantajamaksu nostaa merkittävästi kuntatyön kustannuksia ja voi houkutella ulkoistamaan ja yhtiöittämään kuntapalveluita.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät hallitusohjelmaan useita eläkepoliittisia linjauksia. Ne myös ehdottavat, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutosehdotukset yhteistyössä niiden kanssa.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan pyytämä lausunto koskee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b §:n muuttamista. Esityksessä ehdotetaan sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista. KT Kuntatyönantajat pitää hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena.

KT:n mielestä Kevan työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien tehtävien on oltava saman tasoisia kuin työeläkeyhtiöillä. KT ei kannata, että Keva-lakiin lisätään säännös näistä tehtävistä hallituksen esityksessä esitetyssä muodossa. Sote- ja maakuntauudistuksen työhyvinvointitehtäviin liittyen riskinä on, että Keva-lain muutos sekoittaisi ja vaikeuttaisi työnantajaorganisaation ja eläkelaitoksen välistä tehtäväjakoa ja rooleja.

KT haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten sairausvakuutuslain uudistaminen voi vaikuttaa julkisen terveydenhuollon toimintaan. Esimerkiksi yksityisten palveluiden korvausten lakkauttaminen voi lisätä julkisten palvelujen kysyntää ja lisätä näin kustannuksia.