Kuntalain 142 ja 144 §:n muuttaminen sekä pienten erillisten alueiden siirtämi­sestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttaminen

1. Ehdotetut muutokset valituslupamenettelyä koskevaan lainsäädäntöön

Kuntalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnallisvalitus tulisi vali­tuslupamenettelyn piiriin. Muutoksen myötä sääntely olisi yhdenmukainen hallintovalitusta koskevan 1.1.2020 voimaan tulevan sääntelyn kanssa.

Kuntalakiin ei ehdoteta erikseen sääntelyä valitusluvan edellytyksistä. Vali­tusluvan hakemisessa ja myöntämisessä sovellettaisiin lakia oikeudenkäyn­nistä hallintoasioissa.

Valituslupamenettelyssä korkein hallinto-oikeus tutkisi aina, onko joku vali­tusluvan myöntämisen peruste olemassa. Jos peruste on olemassa, valitus­lupa on myönnettävä. Uuden 1.1.2020 voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintomenettelystä annetun lain 111 §:n mukaan valituslupa on myönnet­tävä, jos:

1. lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oi­keuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi, on tärkeätä saattaa asia kor­keimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi,
2. asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
3. valitusluvan myöntämiseen on painava syy.

Kunnallinen työmarkkinalaitos Uäljempänä KT Kuntatyönantajat) kannattaa osittain muutoksenhakujärjestelmän yhtenäistämistä siten, että valituslu­pasääntely otettaisiin kuntalakiin. Esitetty lainmuutos johtaisi siihen, että kunnallisvalitusasioissa lainvoimai­nen päätös saataisiin nykyistä nopeammin, mikä sinänsä on kannatettavaa.

Lainmuutos käytännössä pääosin estäisi kunnan mahdollisuuden valittaa hallinto-oikeuden antamista päätöksistä, jotka koskeva virkasuhdetta. Virkasuhdetta koskeva päätöksenteossa ei ole kyse samalla tavoin hallintoa kos­kevasta päätöksenteosta, kuin kuntalain mukaisessa päätöksenteossa. Virkasuhdetta koskevissa päätöksissä on kysymys yksittäistä viranhaltijaa koskevasta asiasta, häneen liittyvistä oikeuksista tai velvollisuuksista.

Työsuhdetta koskevat työnantajan ratkaisut käsitellään lakiin kirjatuin edel­lytyksin kolmiportaisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Kuntalain muutos käy­tännössä johtaisi virkasuhteiden osalta siihen, että kunnalla (työnantajana) ei olisi lainkaan valitusoikeutta päätökseen, jolla muutetaan kunnan anta­maa viranhaltijan palvelussuhdetta koskevaa päätöstä. Kunnalla olisi oikeus valittaa vain, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. KT Kunta­työnantajat ei pidä muutosta osapuolten oikeusturvan kannalta ongelmatto­mana. Valituslupamenettely myös virkasuhdetta koskevissa asioissa voi kui­tenkin olla perusteltua, mm. sen vuoksi, että menettelymuutos nopeuttaisi lainvoimaisen päätöksen saamista. Jos esitetty muutos toteutetaan, on lain perusteluissa kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että virkasuhdetta kos­kevissa asioissa valituslupa myönnetään, kun luvan myöntämisen kriteerit täyttyvä.

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työmarkkinaosapuolten sopimia. Niitä tul­kitsee työtuomioistuin, jossa käsitellään järjestäytyneiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat tulkintariidat. Hallinto­oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitellään myös virkaeh­tosopimusten (esimerkiksi kunnallisten virkaehtosopimusten) tulkintaa kos­kevia asioita. Näin toimitaan, kun riita koskee järjestäytymätöntä viranhalti­jaa.

KT Kuntatyönantajat toteaa, että lakiin tulee kirjata, että käsitellessään (työ- ja) virkaehtosopimuksen tulkintaa koskevaa riitaa hallintotuomio­istuimen tulee lähtökohtaisesti aina oma-aloitteisesti ja lisäksi aina, jos jompi kumpi riidan osapuolista näin vaatii, pyytää (työ- ja) virkaehto­sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa lausunto työmarkkinaosa­puolilta. Työmarkkinaosapuolille kollektiivisopimusten solmijoina on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, joka siten, että lausuntopyyntö osoi­tetaan suoraan työmarkkinaosapuolille tai siten, että lausuntopyyntö osoitetaan työtuomioistuimelle, jonka tulee varata asiassa työmarkki­naosapuolille tilaisuus esittää lausuntonsa. Osapuolten oikeusturvan kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä, että hallinto-oikeus ratkaisisi virkasuhdetta koskevan (työ- ja) virkaehtosopimuksen tulkintaa kos­kevan riidan lopullisesti, varaamatta työmarkkinaosapuolille mahdolli­suutta lausua asiassa. Lausuntojen pyytämisen tarve korostuu, jos/kun lainsäädäntöä muutetaan siten, että hallinto-oikeuden päätök­sestä valittaminen edellyttää valitusluvan saamista.

Yleisenä huomiona on KT Kuntatyönantajat kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen luonnoksessa todetaan, että "korkein hallinto-oikeus arvioidessaan valitusluvan edellytyksiä, voi huomioida kunnallisen itsehal­linnon näkökulmat oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna painavana syynä". KT Kuntatyönantajat toteaa, että laissa tulee nimenomaisesti lähteä siitä, että kunnallinen itsehallinto on huomioitava laissa tarkoitettuna painavana syynä. Perusteluissa tulisi avata esimerkeillä, mitä kunnallisen itsehallinnon näkökulmien huomioimisella tar­koitetaan valitusluvan myöntämisen perusteena.

2. Ehdotetut muutokset jatkuvalitusoikeutta koskevaan lainsäädäntöön

Kuntalakiin ehdotetaan otettavaksi myös selkeyttävä säännös kunnan jatko­valitusoikeudesta ja siihen liittyvästä toimivallan määräytymisestä.

KT Kuntatyönantajat kannattaa kuntalakiin otettavaa selkeyttävää sään­nöstä kunnan jatkovalitusoikeudesta. Ehdotetun lain 142 §:n 3 momentissa todetaan, että "toimivallasta kunnan valitusoikeuden käyttämiseen sovelle­taan, mitä kunnan puhevallan käyttämisestä säädetään tämän lain 39 §:ssä. Perusteluissa olisi hyvä todeta kunnanhallituksen toimivalta myös tilan­teissa, joissa valtuusto on tehnyt alkuperäisen hallintopäätöksen.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas