Suomeen muuttavien koulutettujen sairaanhoitajien lisäkoulutuksen pysyvä malli ammattipätevyyden saavuttamiseksi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava palvelutarve sekä työvoiman ikääntyminen ja eläköityminen tarkoittavat pahenevaa osaajapulaa kaikissa maakunnissa. Samaan aikaan toimialojen välinen kilpailu työvoimasta kiristyy koko maassa.
Sosiaali- ja terveysalan rekrytointitarpeeksi arvioidaan noin 267 000 vuoteen 2040 mennessä (ks. KT 2019 taulukko). Kevan mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010–2030 puolet eli yli 20 500 ammattihenkilöä.
|
Sote työvoimatarve syyt |
lkm |
|
Nykyinen työvoimapula (9/2019 TEM, julkinen ja yksityinen) |
22 891 |
|
Hallitusohjelma (0,7 hoivamitoitus) |
5 919 |
|
Hallitusohjelma muut lisäykset (pääsy lääkärin vastaanotolle perusterveydenhuollossa 7 päivässä, lastensuojelun mitoitus) |
n. 1 450 lääkäriä 253 sosiaalityöntekijää |
|
Välitön tarve: 30 513 |
|
|
10 v. eläköityminen kunta-ala (2019–2028, Keva) |
84 077 |
|
Työvoimatarve, ikääntymisestä johtuvaan hoidon tarpeen kasvu v. 2040 (THL, Honkatukia) |
n. 50 000 |
|
Yksityisen sektorin eläköitymisestä ja hallitusohjelman vaikutuksista johtuvat työvoimatarpeet (arvio, jos tarpeet esim. 50 % kunta-alasta) |
n. 42 000 |
|
Sijaistarve vuosittain (määräaikaisia/sijaisia 2018, KT) |
60 000 |
|
Kokonaistarve 10–20 vuoden kuluessa |
n. 267 000 työntekijää |
Suomeen muuttaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta koulutettua hoitohenkilöstöä, joiden on suoritettava Valviran määräämän yksilöllisen lausunnon perusteella tarvittavat lisäopinnot. Vaatimuksiin kuuluu myös YKI3-tasoinen suomen tai ruotsin kielen osaaminen.
Tarvittavan lisäkoulutuksen ja kielikoulutuksen laajuus riippuu koulutettavan lähtötasosta. Koulutuksen jälkeen he hakevat ammatinharjoittamislupaa Valviralta.
Ammattikorkeakoulut ovat eri hankkeissa kehittäneet malleja ammattipätevyyden edellyttämiin lisäkoulutuksiin, joihin sisältyy aiemman osaamisen arviointi ja tunnistaminen, lisä- ja kielikoulutus sekä osaamisen arviointi. Näiden mallien toteutus tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yhden sairaanhoitajan kouluttaminen, mikä maksaa ammattikorkeakoulussa noin 28 000 euroa.
Ulkomaisen työvoiman tarve on sosiaali- ja terveysalalla pysyvä, joten myös täydentävän koulutuksen tarjonnan pitää olla pysyvää eikä hankkeiden varassa. Toiminnan vakinaistaminen laajentaa ammattikorkeakoulujen tehtäviä, joten sen rahoitus on järjestettävä pysyvästi.
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta on tarjolla kaikissa maakunnissa, joten ammattikorkeakouluilla on mahdollista tarjota täydentävää koulutusta myös yhdessä sote-palveluiden järjestäjien kanssa. Yhteistyö voisi ulottua myös työvoiman rekrytointiin Euroopan ulkopuolella. Tämän suuntaisia toimia valmistellaan jo Talent Boost -kokonaisuudessa.
Helsingissä 29.1.2020
Petri Lempinen, toiminnanjohtaja, Arene ry
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat
Jakelu:
OKM, kansliapäällikkö Lehikoinen ja opetusneuvos Piiroinen
STM, kansliapäällikkö Varhila ja asiantuntija Päivinen
TEM, kansliapäällikkö Gustafsson ja maahanmuuttojohtaja Hämäläinen
