Työvoimakustannukset kasvavat ensi vuonna arvioitua enemmän

Kuntiin ja hyvinvointialueille syntyi maanantaina työrauha, jonka kustannukset veronmaksajille ovat lähivuosina noin 800 miljoonaa vuodessa. Sovun ansiosta myös Sote ry tuli kunta- ja hyvinvointialan kolmivuotisen työrauhan piiriin. 

Hyväksytyn sovintoehdotuksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlasketut kustannukset kasvavat edeltävään vuoteen verrattuna arviolta noin 802 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja noin 808 miljoonaa euroa vuonna 2024.  
 
Luvut sisältävät kaikki kunta- ja hyvinvointialueille sovitut sopimuskorotukset, palkkojen kehittämisohjelman, palkkojen yhteensovittamisen ja muut sopimusmuutosten aiheuttamat kulut vuosina 2023 ja 2024. 

Palkkojen yhteensovittaminen tulee näkyväksi 

Hyväksytty sovintoehdotus pohjautuu sovittelulautakunnan kesäkuussa kätilöimään kunta- ja hyvinvointialan sopimusratkaisuun. Lisäksi se tekee näkyviksi palkkojen yhteensovittamisen ja palkkausjärjestelmien uudistamisen kustannukset hyvinvointialueilla sekä hyvinvointiyhtymissä sote-sopimuksen osalta.  

Kun hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa, useilta eri työnantajilta siirtyy työntekijöitä yhdelle uudelle työnantajalle. Uusilla työnantajilla henkilöstön palkat on sovitettava yhteen niin, että yhtä vaativaa tehtävää tekevien henkilöiden tehtäväkohtaiset palkat nostetaan korkeimman vastaavasta työstä maksettavan palkan tasolle. Tällöin puhutaan niin sanotuista piikkipalkoista. 

Hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaan vuoden 2023 erä tulee kohdentaa niin, ettei se nosta tietyn vaativuustason korkeimpia palkkoja. Korotukset tulevat siis niille, joiden palkka on korkeimpia palkkoja pienempi ja joiden palkkaa olisi joka tapauksessa pitänyt harmonisoinnin takia nostaa.  

Samaan aikaan sote-sopimuksessa uudistetaan palkkausjärjestelmää. Myös tähän uudistukseen liittyy tarve yhdenmukaistaa palkkoja. Sopimuksessa täsmennettiin palkkojen yhteensovittamisen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen aikataulua vuosille 2023–2025.  

Hyväksytyssä sovintoehdotuksessa sovittu palkkojen yhteensovittamisen ja palkkausjärjestelmien uudistamisen kustannus koskee myös Helsingin kaupunkia ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS), vaikka näissä ei tehdä sote-uudistukseen liittyviä liikkeenluovutuksia. Siellä sovittu korotus käytetään palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, palkkojen yhteensovittamiseen ja muihin paikallisiin palkkausjärjestelmän tarkistuksiin.  

Lisäksi Sote ry:n kanssa sovittiin kertaluontoisesta korvauksesta tietyille valmiuslain aikana koronapotilaita hoitaneille henkilöstöryhmille. Tämä kertaerä tulee maksuun vuonna 2023. 

Kulut kasvavat noin 111 miljoonaa 

Hyväksytty sovintoehdotus lisää sote-sopimuksen kuluja vuonna 2023 yhteensä noin 111 miljoonaa verrattuna siihen, mitä KT arvioi kesäkuussa. Koronahoitajille maksettavan kertaerän osuus tästä on noin 34 miljoonaa. 

Vuonna 2024 korotukset nostavat kustannuksia noin 83 miljoonaa aiemmin arvioidusta. Nämä lisämenot kohdistuvat pelkästään hyvinvointialueille ja sote-sopimukseen. 

Kunta- ja hyvinvointialan yleisiin sopimuskorotuksiin (ilman palkkauksen kehittämisohjelmaa ja palkkojen yhteensovittamista) liittyy vuosina 2023 ja 2024 niin sanottu perälautakirjaus, joka kytkee sopimuskorotukset tiettyjen vientialojen neuvottelutuloksiin.  

Kunta- ja hyvinvointialan sopimuksen mukaan yleiset palkankorotukset ovat vuosittain vähintään 1,9 prosenttia, mutta kuitenkin vähintään Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sekä Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo.