Korona heilutti taloutta lisäten hetkellisiä henkilöstösäästöjä – ennakoiva suunnittelu lisääntyi
Korona-ajan vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen vaihtelivat, mutta tilanteen seurauksena kuntien yt-neuvottelut ja lomautukset yleistyivät 2020. Talouden pitkäjänteinen suunnittelu lisääntyi, mikä voi tukea myös työelämän suunnitelmallista kehittämistä.
KT Kuntatyönantajat toteutti jälleen jokavuotisen kyselynsä henkilöstömenojen sopeuttamistarpeista ja toteutetuista sopeutuskeinoista. Joulukuiseen kyselyyn vastasi 248 (60 %) kuntaa ja kuntayhtymää, joiden palveluksessa on 76 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.
Vuonna 2020 yt-neuvotteluja käytiin jo joka toisessa vastaajaorganisaatiossa. KT:n kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä lomautettiin viime vuonna yhteensä 14 485 palkansaajaa eli 4,5 prosenttia henkilöstöstä.
– Tilannetta selittävät sekä tiukentunut taloustilanne että koronan vaikutukset. Kunta-alalla on 2000-luvulla enimmäkseen vältytty laajoilta lomautuksilta ja irtisanomisilta. Näitä ei ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä juuri lainkaan vuosina 2018–2019, kertoo tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.
Kyselytulosten mukaan talouden tasapainottamisohjelma on käytössä tai suunniteltu otettavan käyttöön yli 80 prosentisssa vastaajaorganisaatioista.
– Viime vuosi oli todella ihmeellinen. Vuoden alussa useat kunnat suunnittelivat talouden tasapainottamista ja henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamistoimenpiteitä. Kevään koronatilanne muutti tilannetta ja toi merkittäviä uusia lomauttamistarpeita, kun osa palveluista suljettiin kokonaan. Kesällä palveluja palautettiin käyttöön ja lomautuksiakin peruttiin. Syksyllä kuntien taloustilanne näytti edelleen heikkenevän yhä useammalla ja yt:t ja lomautukset tulivat takaisin. Näitäkin päätöksiä ja toimenpiteitä osittain peruttiin, kun Marinin hallitus myönsi kuntakentälle koronatukea, pohtii tutkimuspäällikkö Juutinen.
Koronatuki oli kertaluontoinen avustus, joka selkeästi siirsi osan sopeuttamistoimista tuonnemmaksi. Koronatilanne jatkuu edelleen ja sen tulevat vaikutukset jäävät nähtäväksi. Kuntien talouden perusongelmat kuitenkin edelleen taustalla.
Talouden tasapainottamisohjelmat tuovat myös pitkäjänteisyyttä kehittämiseen
Kunnat ovat uudistaneet toimintatapojaan ja johtamistaan kuitenkin viime vuosina aktiivisesti.
– Positiivista on, että talouden tasapainottamisohjelmien avulla tuodaan pitkäjänteisyyttä toimiin, joilla tavoitellaan samanaikaisesti parempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Pandemia on entisestään korostanut kunnallisten palvelujen ja kuntatyön merkitystä, mikä on hyvä perusta työyhteisöjen yhteistoiminnalliselle kehittämiselle, näkee työelämän kehittämisestä KT:ssa vastaava neuvottelupäällikkö Jorma Palola.
Henkilöstöstrategiat, työvoiman saatavuuden varmistaminen ja osaamisen kohdentaminen pohdituttavat erityisesti nyt, kun lähivuosien palvelukehitystä suunnitellaan eteenpäin. Korona-aikana henkilöstöjohdolla on ollut huoli henkilöstön jaksamisesta ja henkisestä työhyvinvoinnista kun työtehtävät ja työelämä ovat muuttuneet. Pitkäjänteinen suunnittelu sekä esihenkilötyöhön panostaminen auttavat tukemaan henkilöstöä vaikeina aikoina.
– Keräämme kunta-alalta parhaillaan korona-ajan onnistumisia niin työn murroksen kuin digitalisaation ja työelämän kehittämisen näkökulmasta. Haluamme tukea myös vertaisoppimista ja esihenkilötyössä kehittymistä tiedonjaon lisäksi myös valmennuksilla, kertoo Palola ja kutsuu kuntatyönantajien edustajia mukaan.
