KT:n kanta EU-komission vähimmäispalkkaa koskevaan direktiiviehdotukseen
EU:n komissio on antanut ehdotuksen riittävistä vähimmäispalkoista eli ns. minimipalkkadirektiivin. KT katsoo, että nyt ehdotettu direktiiviehdotus vaarantaa pitkällä tähtäimellä Suomen nykyisen työmarkkinamallin.
Lokakuun lopussa annetun direktiiviehdotuksen tarkoituksena on luoda puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja kattavuutta. Taustalla on pyrkimys lieventää työssäkäyvien köyhyyttä ja palkkaerojen kasvua. Direktiiviehdotusta käsitellään joulukuussa EU:n neuvostossa.
Suomessa 90 prosenttia vähimmäispalkoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla
Suomi on EU:ssa vähemmistössä maista, joissa vähimmäispalkoista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksilla. Tähän ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Itävalta.
Monessa maassa palkoista on vähimmäislainsäädäntöä, kuten Ranskassa. Lisäksi on sekamalleja, kuten Alankomaissa. Voi myös olla niin, että julkisen ja yksityisen sektorin mallit ovat erilaiset.
Työ- ja virkaehtosopimuskattavuus on Suomessa noin 90 prosenttia, toisin sanoen työ- ja virkaehtosopimuksin sovittavien vähimmäispalkkojen piirissä on yhdeksän kymmenestä palkansaajasta.
Tilanne voi kuitenkin muuttua niin, että kattavuus koko Suomen tasolla muuttuu. Tällöin direktiivi voisi vaikuttaa julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksin sovittuun järjestelmään siinä vaiheessa, kun koko maan kattavuus laskisi alle direktiivin salliman raja-arvon. Raja-arvo on direktiiviehdotuksessa 70 prosenttia. Tämä tapahtuisi myös tilanteessa, jossa julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuskattavuus edelleen olisi 100 prosenttia, sillä direktiivi ei erittele eri sektoreita toisistaan.
Vähimmäispalkkoja koskevia direktiivin artikloja sovelletaan vain niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa vähimmäispalkoista on säädetty lainsäädännöllä. Vaikka minimipalkkasääntelyä ei sellaisenaan sovellettaisi Suomessa, sovellettavaksi tulisivat kuitenkin muun muassa raportointi- ja tilastointivelvoitteet EU:lle.
Direktiiviehdotukselle kovaa kritiikkiä
Komission ehdotus on kohdannut kovaa kritiikkiä. Ruotsin ja Tanskan hallitukset ovat vaatineet analyysiä siitä, mihin perustussopimuksen kohtaan oikeus palkkojen sääntelyyn perustuu. Suomen valtio on ollut neutraalimmalla linjalla.
Ehdotuksessa komissio toteaa, että EU:n toimivaltaa säännellä palkkaa on tulkittu EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä siten, että kielto säätää palkoista ei ole ehdoton. Komissio katsoo kuitenkin, että EU:n toimivalta ei riitä vähimmäispalkkojen harmonisointiin EU:ssa tai yhtenäisen palkanmuodostusmekanismin luomiseen.
Kansallisia työmarkkinajärjestelmiä kunnioitettava
Suomessa erityisesti työnantajapuoli on katsonut, että ehdotus on huolestuttava. Ehdotus nähdään yrityksenä lisätä EU:n vaikutusvaltaa palkka- ja työmarkkinapolitiikassa.
KT katsoo, että EU:n perussopimus antaa jäsenvaltioille yksinomaisen oikeuden päättää palkasta. Se tarkoittaa sitä, ettei palkka ole EU:n päätäntävallassa miltään osin.
EU on tähän asti lainsäädännössään kunnioittanut jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestelmiä ja palkanmääräytymisen eri mekanismeja sekä ns. subsidiariteettiperiaatetta.
Esimerkiksi vanhempainvapaadirektiivi ei ota kantaa vanhempainvapaan ajalta maksettavaan palkkaan tai etuihin, vaan viittaa yleisesti kansallisiin säädöksiin, työ- ja virkaehtosopimuksiin tai käytäntöihin. Näin on toimittu monen muun säädöksen kohdalla.
Direktiivillä päätäntävaltaa palkkatasoista ja palkanmuodostuksesta sekä tuomiovaltaa siirtyisi EU:lle. Tätä kehitystä KT ei halua kannattaa. Vähimmäispalkkatasojen muodostuminen on tarkoituksenmukaista tehdä mahdollisimman lähellä työpaikkoja. Tällöin voidaan ottaa huomioon muun muassa työllisyystilanne ja työvoiman tarve Suomessa, palkkakehitys ja alojen erityispiirteet.
Vaikka direktiivin ajatus on olla tuomatta oikeuksia työntekijälle, EU -tuomioistuin voi nähdä asian toisin. Direktiivi toisi mahdollisuuden palkkakanteille myös EU-tasolla.
