Väestöennuste vaikuttaa eläkkeiden rahoitusnäkymiin vuosille 2019–2085
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä vuosille 2019–2085. Eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvua, eivätkä yksilöiden väliset eläke-erot ole kasvamassa. Kuitenkin maksettavat eläkkeet suhteessa keskiansioon kääntyvät laskuun 2020-luvulla.
Eläketurvakeskuksen 9.3.2019 julkaisema raportti Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavälin laskelmat 2019 kertoo, miten väestö- ja talouskehitystä koskevat oletukset vaikuttavat tulevien vuosikymmenien eläkemenoihin ja -maksuihin sekä eläkkeiden suuruuteen.
Raportin laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen marraskuun 2018 väestöennusteeseen. Työeläkemaksulaskelmiin vaikuttaa lyhyellä aikavälillä työllisyysaste ja pitkällä aikavälillä syntyvyys. Lisäksi laskemissa huomioidaan muun muassa eläkevarojen tuotto-odotukset, työkyvyttömyyden alkavuus ja ansiotason kasvu. Nyt laskelmissa syntyvyysolettama on 1,45 lasta ja nettomaahanmuutto noin 15 000 ihmistä. Työllisyys vuonna 2018 oli 71,7 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen laskelmissa työllisyys kasvaa vuoteen 2025 mennessä 73,4 prosenttiin, ja jää siitä 73 prosentin tasolle vaihdellen hieman työikäisten ikärakenteen mukaan. Laskelmissa sijoitustuotto-oletus on 2,5 prosenttia vuosille 2019–2028 ja 3,5 prosenttia vuodesta 2029 alkaen. Peruslaskelman lisäksi raportti sisältää laskelmia vaihtoehtoisilla oletuksilla väestö- ja talouskehityksestä.
KT pitää välttämättömänä, että työllisyyttä parannetaan edelleen eri keinoin. KT ei pidä nykyistä työllisyysastetta riittävänä, vaan sitä olisi nostettava seuraavan hallituskauden aikana 75 prosenttiin. On välttämätöntä parantaa työllisyyttä edelleen eri keinoin, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa jatkossa.
Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa, mutta KT:n ajama perhevapaauudistus on yksi keino muokata työelämää ja asenteita. Olisi toteutettava perhevapaauudistus, joka jakaa perhevapaiden käytön tasaisemmin, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja turvaa lapsen edun.
KT on tuonut esille muun muassa hallitusohjelmatavoitteissaan työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarpeellisuutta Suomen väestörakenteen sekä työelämän muuttumisen vuoksi. Samalla myös maahanmuuttajien koulutuksesta ja kotouttamisesta on huolehdittava aiempaa paremmin.
Väestö ikääntyy ja työikäisten sekä lasten määrä vähenee
Tilastokeskuksen 2018 väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kasvaa 2030-luvun puoleen väliin saakka ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Eläkejärjestelmän kannalta huolestuttavaa on se, että yli 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa aina 2080 luvulle saakka, kun samaan aikaan työikäisten ja lasten määrä vähenee.
Vuonna 2017 Suomessa oli 2,4 miljoonaa työssäkäyvää ja 1,2 miljoonaa eläkkeellä olevaa ihmistä. Laskelmien mukaan kymmenen vuoden päästä työikäistä väestöä on saman verran, mutta eläkkeellä oleva määrä on kasvanut 1,6 miljoonaan. Väestön ikääntyminen on pysyvää, ja tulee lisäämään painetta eläkejärjestelmän rahoituspohjaan, vaikka ihmiset pysyisivätkin nykyistä pidempään työelämässä.
Mitä korkeampi työllisyys, sitä enemmän karttuu eläkemaksua ja eläkettä. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin enemmän merkitystä työikäisen väestön määrällä. Uusin raportti on pessimistisempi kuin vastaava vuonna 2016 julkaistu. Suomessa syntyvyys on laskussa. Nykyinen matala syntyvyysolettama on 1,45 lasta, kun vuoden 2016 olettama oli 1,7. Työikäisen väestön määrään vaikuttaa myös maahanmuutto. Laskelmissa nettomaahanmuutto on viime vuosina ollut noin 15 000 henkilön tasolla. Vielä vuoden 2016 eläkelaskelmissa nettomaahanmuutto-olettama oli 17 000 henkilöä.
Nykyinen eläkerahoitus riittää 2050-luvulle saakka
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyinen eläkerahoitus kantaa 2050-luvulle saakka. Tämän jälkeen eläkkeisiin alkaisi vaikuttaa voimakkaammin nykyinen matala syntyvyystaso. Se tuo painetta eläkemaksujen nostamiseen tai jopa eläkkeiden leikkaamiseen. Vuonna 2085 paine eläkemaksujen nostamiseen olisi jo useita prosenttiyksiköitä.
Pitkän ajan rahoitustarpeen huomioiva yksityisen sektorin työeläkemaksun riittävä taso olisi 26,9 prosenttia. Vuonna 2017 TyEL-maksu oli 24,3 prosenttia TyEL-palkkasummasta. Kunnallisten eläkkeiden maksutulo oli 28,5 prosenttia suhteessa vastaavaan palkkasummaan. Kaikkien työeläkemenojen rahoittamiseen riittävä maksutaso suhteessa koko talouden työtulosummaan olisi 29,2 prosenttia sisältäen valtion osuudet. Prosenttiosuus on sama kuin vuonna 2017 peritty vertailukelpoinen maksutulo.
Eläkkeen ostovoima kasvaa ja eläkeikä nousee
Eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvua, eivätkä yksilöiden väliset eläke-erot ole kasvamassa. Kuitenkin maksettavat eläkkeet suhteessa keskiansioon kääntyvät laskuun 2020 -luvulla. Vuonna 2045 eläkkeen arvioidaan olevan noin 46 prosenttia, kun vuonna 2017 se oli 53 prosenttia. Eläkkeiden alenemiseen vaikuttaa elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän noususta johtuvaa eläkemenojen kasvua.
Elinaikakerroin vaikuttaa myös vuoden 1965 jälkeen syntyneiden eläkeikään. Eläkeikä nousee elinajanodotteen mukaan. Vuonna 2017 syntyneen elinajan odote on 81,5 vuotta, ja ennusteen mukaan se nousee vuoteen 2085 mennessä lähes 91 vuoteen.
Vuonna 2018 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,3. Vuonna 2025 sen odotetaan olevan 62,5 vuotta. Vuonna 1980 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on nyt 66 vuotta 8 kuukautta, ja vuonna 2000 syntyneillä se on noin 68 vuotta.
