Suomen työelämä Euroopan kärkitasoa
Työelämä 2020 -hanke toteutti työelämästrategiaa, jonka tavoitteena on Euroopan paras työelämä. Hankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan suomalainen työelämä on nyt monilta osin paremmassa tilassa kuin hankkeen alussa.
Työelämä 2020 -hanke toteutettiin vuosina 2013–2019. Sen tehtävänä oli toimeenpanna kolmikantaisesti laadittu työelämästrategia, jonka visiona oli Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä.
Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin
- kannustaa ja innostaa työpaikkoja työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen
- vahvistaa työelämätoimijoiden verkostoyhteistyötä ja mahdollisuuksia tukea työpaikkojen siirtymistä kehitysvaiheesta toiselle
- rohkaista työpaikkoja tekemään erilaisia johtamiseen, toimintatapoihin, osaamiseen ja toimintakulttuuriin liittyviä kokeiluja sekä jakamaan kokemuksiaan muille ja
- tukea työpaikkoja niiden kehittämistyössä tarjoamalla työpaikoille tietoa, palveluita, työkaluja ja vertaistukea.
Hanke vahvisti työelämän kehittämisen painoarvoa ja kokosi toimijat yhteen
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Työelämä 2020 -hankkeesta loppuarvioinnin, jossa on selvitetty hankkeen vaikuttavuutta sekä siitä saatuja kokemuksia.
Arvioitsijoiden mukaan hankkeen lisäarvo on ollut siinä, että se on ylläpitänyt ja vahvistanut työelämän kehittämisten painoarvoa sekä koonnut yhteen hajallaan olevia toimijoita ja resursseja.
Hankkeen keskeisenä saavutuksena on ollut laajan ja monipuolisen toimijajoukon kokoaminen hankeverkostoihin. Lisäksi hankkeessa on parannettu työpaikkojen mahdollisuuksia hyödyntää tietoa ja työvälineitä. Lähtökohtana on ollut, että työpaikat päättävät itse, onko tiedosta ja välineistä niille hyötyä ja haluavatko ne osallistua.
Hankkeen erillisvaikutusta työpaikoilla tapahtuneeseen kehitykseen ei ole voitu tarkasti todentaa seurantatiedon puutteista johtuen. Suomalainen työelämä on kuitenkin hankkeen päättyessä Euroopan kärkitasoa ja monilta osin paremmassa tilassa kuin hankkeen alussa.
Työmarkkinajärjestöjen tuki ja toimialakohtaiset hankkeet onnistumisen taustalla
Keskeinen onnistumisen edellytys hankkeen toteutukselle oli se, että työmarkkinajärjestöt ja muut keskeiset työelämän toimijat olivat valmistelemassa työelämästrategiaa ja sitoutuivat sen toteutukseen.
Arvioitsijoiden mukaan Työelämä 2020 -hanke on ollut tärkeä myös kehittämistyön valtakunnallisessa suuntaamisessa pidemmällä tähtäimellä. Tässä työssä kaikilla Työelämä 2020 -hankkeen toimijoilla, etenkin työmarkkinajärjestöillä, on ollut merkittävä rooli.
Hankkeessa on myös luotu verkostoja ja rakenteita, joita ei aiemmin ollut sekä käynnistetty täysin uutta kehittämistoimintaa muun muassa aktivoimalla toimialaohjelmia sekä organisoimalla alueverkostoja. Esimerkiksi kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko on vienyt kuntaorganisaatioita menestyksekkäästi kohti Euroopan kärkeä.
Suosituksia työelämän kehittämiseen 2020-luvulla
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja Työelämä 2020 -hankkeen kaltaista kehittämistoimintaa tarvitaan muutoksiin vastaamiseksi. Loppuarvioinnissa esitetään kymmenen suositusta Työelämä 2020 -hankkeen tulosten vakiinnuttamiseksi.
Erityisesti arvioitsijat korostavat tarvetta poikkihallinnolliseen pitkäjänteiseen työelämän kehittämistyöhön ja siihen varattaviin taloudellisiin resursseihin. Toiminnalle tarvitaan vahva omistajuus ja poliittinen tuki sekä yhteinen visio ja missio tekemiselle. Työelämän kehittämistyötä on tehtävä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.
Myös Työelämä 2020 -hankkeesta saatuja kokemuksia kannattaa hyödyntää jatkossa. Etenkin hankkeen elinkaariajattelu, vaiheittain etenevä toteuttamistapa ja eri toteuttajatahojen vastuuttaminen ovat osoittautuneet toimiviksi käytännöiksi.
Muualla verkossa
Muita uutisia aiheesta
KT-lehti
